Kiina rajaa 23 tekoälyteknologian vientiä – API-kutsut jäävät ulos

Kiinan kauppa- ja tiedeministeriöiden 16. lokakuuta 2026 julkaisema ilmoitus ehdottaa 23 tekoälyteknologian lisäämistä vientiluetteloon ja avaa lausuntokierroksen 15. marraskuuta asti. Samalla alkoi väliaikainen vientiä edeltävä rekisteröinti. Ehdotetut kiellot ja rajoitukset odottavat vielä lopullista päätöstä, mutta ilmoituksessa kuvattu rekisteröinti on jo voimassa.

Suomalaiselle mallin ostajalle ratkaiseva kysymys on, siirtyykö malliteknologia Kiinasta ulkomaille vai käytetäänkö mallia palveluna. Kauppaministeriön selityksen mukaan rajoitettuun teknologiaan perustuva ulkomainen paikallisasennus kuuluu teknologianviennin valvontaan, mutta API-kutsut sekä sovellus-, verkko- ja SaaS-käyttö eivät sellaisinaan kuulu suurmalliteknologian vientivalvontaan. Palvelun käyttäjän sijainti ei siis yksin ratkaise asiaa.

Mitä ehdotuksessa halutaan valvoa?

Tekoälyä koskeva osuus ulottuu suurista malleista agentteihin, laskentaklustereihin ja tiedonkäsittelyyn liittyvään teknologiaan. AP:n uutisen mukaan esitys käsittää kaikkiaan 40 teknologiaa, vähintään kahden biljoonan parametrin mallien vientiä voitaisiin rajoittaa ja kauppaministeriön edustaja kuvasi toimia sanalla ”necessary” viitaten kansalliseen turvallisuuteen. Koko teknologialuettelo ei koske tekoälyä: mukana on myös biolääketieteen ja aurinkoenergian teknologioita.

Ehdotuksessa erotetaan vientikieltoon ja vientirajoitukseen päätyvät teknologiat. Rajoitetun teknologian siirto voisi edellyttää lupaa; kiellon piiriin ehdotetaan esimerkiksi arkaluonteisilla kansallisilla tiedoilla koulutettujen suurmallien ydinteknologiaa. Ehdotuksen kohteena on määritelty teknologia ja sen siirtyminen ulkomaille, joten mallin suuri koko tai kiinalainen alkuperä ei yksin kerro, millä ehdoilla eurooppalainen asiakas voi käyttää siihen perustuvaa palvelua.

Mallipainot, paikallisasennus, avoin julkaisu ja API

Neljä toimitustapaa näyttävät, miksi samalla mallilla voi olla erilainen asema teknologianvientisäännöissä. Arvio koskee tilannetta, jossa siirtyvä teknologia kuuluu ehdotettuun rajoitettuun luokkaan. Pelkkä sopimuksen nimi ei ratkaise tulkintaa, vaan merkitystä on sillä, mitä toimittaja luovuttaa ja kenen hallintaan teknologia päätyy.

• Mallipainojen luovutus: Jos toimittaja antaa ulkomaiselle vastaanottajalle mallipainot ja niiden mukana rajoitettua malliteknologiaa, vastaanottaja saa muutakin kuin pääsyn mallin vastauksiin. Tällainen toimitus voi olla valvottava teknologiansiirto. Mallipainot eivät kuitenkaan ole ehdotuksessa yleinen, kaikki mallit kattava kieltokategoria: olennaista on luovutetun teknologian sisältö ja sen kuuluminen lopulliseen luetteloon.
• Paikallisasennus ulkomailla: Rajoitettuun teknologiaan perustuvan mallin käyttöönotto ulkomaisessa ympäristössä kuuluu viranomaisen kuvaamaan vientivalvonnan piiriin. Jos kiinalainen yritys käyttää mallia omassa ulkomaisessa pilviympäristössään, tilanteeseen voidaan soveltaa automaattista lupaa. Sama maantieteellinen sijainti ei siten merkitse samaa menettelyä jokaiselle toimitukselle: asiakkaalle luovutettu asennus ja toimittajan hallinnassa pysyvä ympäristö voivat erota toisistaan.
• Avoin julkaisu: Jo avoimen lähdekoodin julkaisun tai tieteellisen artikkelin kautta yleisesti saataville tullut teknologia rajataan ehdotetun valvonnan ulkopuolelle. Uuden tekoälyteknologian avaamiseen taas kuvataan kevennettyä, automaattiseen lupaan perustuvaa menettelyä. Avoimeksi kutsutun mallin kohdalla on siis erotettava jo julkisesti saatavilla oleva teknologia uudesta siirrosta; pelkkä avoimuutta kuvaava nimitys ei kerro, mitä painoja tai muuta teknologiaa julkaisu todella sisältää.
• API ja muut palvelut: Kun asiakas lähettää kutsuja toimittajan ylläpitämään malliin eikä saa malliteknologiaa omaan hallintaansa, käyttö jää suurmalliteknologian vientivalvonnan ulkopuolelle. Sama rajaus koskee sovellusta, verkkosivua ja SaaS-palvelua sekä viranomaisen mainitsemaa kevyttä käyttöönottoa käyttäjän laitteessa. Rajaus koskee näitä palvelumuotoja sellaisinaan; erillinen rajoitetun teknologian luovutus olisi arvioitava omana tapahtumanaan.

Hankintasopimuksessa voi näkyä sana ”pilvi” kummassakin tilanteessa, vaikka tekninen toimitus olisi erilainen. Etäpalvelussa toimittaja käyttää mallia ja palauttaa tuloksen, kun taas paikalliseen ympäristöön toimitettu malli voi tuoda sen toimintaa mahdollistavaa teknologiaa vastaanottajan hallintaan. Juuri tämä ero selittää, miksi ulkomaille tarjottu API-yhteys ja ulkomainen paikallisasennus saavat viranomaisen selityksessä eri kohtelun.

Rekisteröinti alkoi ennen lopullisia vientirajoituksia

Väliaikainen rekisteröinti koskee lueteltujen teknologioiden viejiä luonnoksen käsittelyn aikana. Rekisteröitäviin tilanteisiin kuuluvat teknologian omistusoikeuden siirto ulkomaille, Kiinassa olevan teknologian käyttöoikeuden antaminen ulkomailla sekä teknologian omistajan tai tosiasiallisen määräysvallan siirtyminen ulkomaiselle taholle. Rekisteröinti koskee myös jo aloitettua mutta keskeneräistä vientiä, jos siirtyvä teknologia kuuluu ilmoituksen soveltamisalaan.

Rekisteröinti ei ole sama asia kuin lopullisen luettelon mukainen vientilupa. Sen avulla kerätään tietoa suunnitelluista siirroista ennen luettelon valmistumista; myöhempi päätös määrittää, mitkä teknologiat kielletään ja mille asetetaan lupamenettely. Tämä ero on olennainen myös palveluostajalle: nykyinen rekisteröintivaatimus ei tee tavallisesta API-kutsusta paikallisasennusta eikä osoita, että jokainen ilmoitettu teknologian siirto olisi jo kielletty.

Mitä ero merkitsee eurooppalaiselle ostajalle?

Eurooppalaisen asiakkaan kannalta ehdotus voi vaikuttaa eniten hankintaan, jossa kiinalainen malli halutaan ottaa käyttöön omassa tai erikseen hallitussa ympäristössä. Jos toteutus edellyttää rajoitetun malliteknologian siirtoa Kiinasta, toimittajan vientimenettely voi vaikuttaa toimitustapaan ja aikatauluun. Rajapinnan kautta ostetussa palvelussa asiakas saa mallin tuottamia vastauksia, mikä on vientirajauksen kannalta eri toimitus kuin teknologian vastaanottaminen paikalliseen käyttöön.

Lopullinen luettelo ratkaisee, mitkä ehdotetuista teknologioista jäävät valvontaan ja milloin vientiin tarvitaan lupa. Samalla täsmentyy, millaisiin ulkomaisiin paikallisasennuksiin riittää kevennetty menettely. Siihen asti paikallista käyttöönottoa suunnittelevan hankinnan aikataulu riippuu avoimesta sääntelypäätöksestä, vaikka palvelumuotoisen käytön rajaus on jo ilmaistu viranomaisen selityksessä.

Lue myös:

• Nvidia eristää karanneen tekoälyagentin millisekunneissa – mutta sääntö ratkaisee
• 45 % työnhakijoista käyttää tekoälyä – rekrytoijat jäävät jälkeen
• Google Vids avasi 1080p-tekoälyvideot ilmaiseksi – työpöytä rajaa käyttöä