45 % työnhakijoista käyttää tekoälyä – rekrytoijat jäävät jälkeen

Suomessa 45 % aktiivisista työnhakijoista on käyttänyt tekoälyä työnhaussa, kun työnantajista 26 % hyödyntää sitä rekrytoinnissa, kertoo FAIRin 7.10.2026 julkaisema uutinen Duunitorin ja Taloustutkimuksen tuloksista. Hakijoiden käyttö on yleisintä hakemusasiakirjoissa, mutta ulottuu jo haastatteluun valmistautumiseen, tehtävän ymmärtämiseen ja palkkatoiveen muodostamiseen.

Lokakuussa julkaistu hakijatulos ja keväällä julkaistu työnantajatulos kuvaavat kahta eri joukkoa ja eri ajankohtaa. Luvut osoittavat käyttöeron kyselyihin vastanneiden ryhmien välillä, mutta eivät mittaa saman rekrytointitilanteen hakijan ja työnantajan toimintaa. Hakijalle muutos näkyy siinä, että tekoäly voi auttaa sekä osaamisen esittämisessä että työn ehtojen puntaroinnissa; rekrytoijalle se lisää painetta erottaa hiottu teksti todellisesta osaamisesta.

Hakemus on yleisin käyttökohde, mutta valmistautuminen laajenee

Oman osaamisen sanoittaminen on selvästi tavallisin käyttötapa tekoälyä hyödyntävillä aktiivisilla työnhakijoilla. Heistä 73 % käyttää välinettä osaamisensa kuvaamiseen hakemuksessa tai ansioluettelossa ja 64 % asiakirjojen räätälöintiin tehtävää varten. Oikolukuun ja kielen parantamiseen sitä käyttää 43 %. Nämä osuudet kuvaavat käyttötapoja tekoälyä käyttävien keskuudessa, eivät kaikkien suomalaisten työnhakijoiden osuutta.

Työhaastatteluun valmistautuu tekoälyn avulla 35 % käyttäjistä ja tehtävänkuvaa tai toimialaa selvittää 26 %. Myös palkkatoiveen muodostaminen ja hakemusasiakirjojen kääntäminen ovat yleistyneet suhteellisesti edellisvuodesta. Niistä julkaistu kooste ei anna aiempia vertailuprosentteja, joten tarkkaa kasvua ei voi laskea. Duunitorin rekrytointitutkimuksista vastaava Antti Hyrkäs arvioi tutkimustiedotteessa, että tekoäly auttaa tulkitsemaan työpaikkaa, palkkatasoa ja omaa soveltuvuutta: ”Tämä voi parantaa hakijan neuvotteluasemaa.”

Käyttötapojen ero on olennainen. Hakemuksen kieliasun korjaaminen muuttaa sitä, miten hakijan jo olemassa oleva kokemus näkyy rekrytoijalle. Tehtävän vaatimusten ja palkkatason selvittäminen puolestaan voi vaikuttaa siihen, mihin paikkaan hakija päättää hakea ja millaisilla odotuksilla hän menee haastatteluun. Kysely kertoo näiden tapojen yleisyydestä, mutta ei mittaa niiden vaikutusta työllistymiseen tai toteutuneeseen palkkaan.

Kasvu koskee aktiivisia hakijoita, mutta ryhmät eroavat

Aktiivisista työnhakijoista tekoälyä käytti edellisvuonna 37 % ja vuonna 2023 vielä 11 %. Uusin 45 prosentin osuus kertoo siten nopeasta yleistymisestä, vaikka enemmistö aktiivisista hakijoista ei edelleenkään ilmoita käyttäneensä sitä. Käyttöä koskeva kysymys kuvaa, onko vastaaja hyödyntänyt tekoälyä työnhaussa; se ei kerro, kuinka usein välinettä käytetään tai kuinka suuren osan hakemuksesta se tuottaa.

Tietotyötä tekevistä aktiivisista hakijoista käyttöä ilmoitti 60 % ja suorittavaa työtä tekevistä 38 %. Korkeakoulutetuilla osuus oli 62 %, ammattikoulun tai opiston käyneillä 34 %. Koulutus- ja työtehtäväryhmät limittyvät, joten luvuista ei voi päätellä, mikä yksittäinen tekijä eron selittää. Silti ne osoittavat, ettei yleinen käyttöosuus kuvaa kaikkien hakijoiden arkea yhtä hyvin.

Myös ikä muuttaa kuvaa. Käyttö oli yleisintä 35–49-vuotiailla aktiivisilla hakijoilla, joista 57 % oli hyödyntänyt tekoälyä. Nuorimmassa, 15–24-vuotiaiden ryhmässä osuus oli 40 % ja yli 60-vuotiailla 32 %. Tulos ei siis tue oletusta, että nuorin ikäryhmä johtaisi työnhaun tekoälykokeiluja. Naiset ilmoittivat käyttöä miehiä useammin, 49 % verrattuna 41 prosenttiin; eroa näkyi erityisesti oman osaamisen sanoittamisessa.

Työnantajien pienempi osuus perustuu eri tutkimukseen

Duunitorin maaliskuussa julkaisemassa työnantajatutkimuksessa 26 % vastaajista kertoi hyödyntävänsä tekoälyä rekrytoinnissa. Työnantajakysely tehtiin 12.1.–13.2.2026, ja siihen vastasi 360 rekrytoinnin, henkilöstöjohdon, liiketoimintajohdon, viestinnän ja esihenkilötyön edustajaa. Hakijakysely tehtiin myöhemmin, 3.7.–12.8.2026, ja siihen vastasi 3 007 suomalaista Duunitorin sivustolla ja Taloustutkimuksen verkkopaneelissa. Hakijatulokset painotettiin iän, sukupuolen ja alueen mukaan.

Hakijakyselyn kaikki vastaajat eivät ole sama joukko kuin aktiiviset työnhakijat, joista 45 prosentin käyttöosuus on laskettu. Työnantajakysely puolestaan kuvaa siihen osallistuneita työnantajien edustajia. Koska kyselyjen otokset, ajankohdat ja kysymysten kohteet poikkeavat toisistaan, prosenttilukuja kannattaa lukea rinnakkain mittakaavan hahmottamiseksi eikä yhtenä yhteisenä käyttömittarina.

Työnantajilla tekoälyn käyttö keskittyi ennen muuta ilmoitustekstien ja tehtävänkuvausten muokkaamiseen sekä viestien luonnosteluun. Hakijat käyttivät sitä hakemusasiakirjojen lisäksi haastatteluun ja palkkakeskusteluun valmistautuessaan. Ero ei siten koske vain käytön yleisyyttä, vaan myös rekrytoinnin vaihetta: hakijan väline voi vaikuttaa jo siihen, miten hän tulkitsee tehtävän, kun työnantajan käyttö painottuu oman viestinnän laatimiseen. Työnantajakyselyn vastaajista 47 % koki tekoälyllä tehtyjen hakemusten luovan painetta uudistaa rekrytointiprosessia; kyse on vastaajien arviosta, ei mitatusta muutoksesta.

Viimeistelty teksti tekee osaamisen arvioinnista vaikeampaa

Hakemuksen sujuvuus kertoo aiempaa vähemmän yksin siitä, kuinka selkeästi hakija itse osaa kuvata kokemuksensa. Tekoäly voi auttaa pukemaan todelliset taidot sanoiksi, mutta sama työväline voi tuottaa uskottavan oloista tekstiä myös silloin, kun hakijalla ei ole kuvattua kokemusta. Geneeristen ja tasalaatuisten hakemusten lisääntyminen voi vaikeuttaa sopivien osaajien löytämistä. Siksi hakemuksessa esitettyjen väitteiden merkitys selviää vasta, kun niitä voi täsmentää haastattelussa tai muussa arvioinnissa.

Työnantajien suhtautuminen hakijoiden tekoälyn käyttöön ei ollut yhtenäistä. Kyselyssä 28 % piti sitä sallittuna ja fiksuna etuna, yhtä suuri osuus hieman epäreiluna huijaamisena ja kolmas yhtä suuri osuus välttämättömänä kilpailussa pysymiseksi; 16 % ei osannut sanoa. Tämä hajonta tarkoittaa, ettei hakija voi päätellä työnantajan asennetta pelkästä välineen yleisyydestä. Hakemuksen kannalta kestävä raja on käytännössä konkreettinen: siinä kerrotun osaamisen ja motivaation on oltava hakijan omaa, vaikka tekstiä olisi hiottu tekoälyn avulla.

Lue myös:

• Nvidia eristää karanneen tekoälyagentin millisekunneissa – mutta sääntö ratkaisee
• 64 % kaipaa uutta osaamista – tekoäly muuttaa jo rekrytoijan seulaa
• Robotin tekoäly siirtyi palvelimelle – toiminta-aika yli kaksinkertaistui