Neljä kaupunkia etsii Suomelle fyysisen tekoälyn kasvukärkiä

Sitra sekä Espoo, Oulu, Tampere ja Turku julkistivat yhteistyön 24. syyskuuta 2026 löytääkseen Suomelle fyysisen tekoälyn kasvualoja; Sitran johtava asiantuntija Laura Halenius kuvasi lähtökohtaa sanoin ”Suomen vahvuus ei ole vain yksittäinen teknologia vaan kyky yhdistää teollinen osaaminen, ohjelmistot ja tekoäly”. Yhteistyön tavoitteina ovat uudet yrityshankkeet, investoinnit ja vienti. Julkistus kertoo niiden tavoittelusta, eikä siinä nimetä jo sovittuja investointeja tai vientikauppoja.

Fyysinen tekoäly tarkoittaa tekoälyn käyttöä roboteissa, koneissa ja muissa fyysisissä järjestelmissä. Yhteistyössä etsitään sovelluksia, joissa suomalainen laite-, yhteys- ja ohjelmisto-osaaminen voisi muodostaa kaupallisesti kiinnostavan kokonaisuuden. Neljällä alueella on eri lähtökohdat: Espoossa korostuu korkean teknologian kehitys, Oulussa yhteyksien ja autonomian osaaminen, Tampereella koneenrakennus ja Turussa merellinen käyttöympäristö.

Kuuden kuukauden työssä valitaan kasvun painopisteitä

Sitran 11. syyskuuta 2026 järjestetyn aloitustilaisuuden kuvauksessa kiihdytyshankkeen tehtäväksi asetettiin lupaavimpien kasvukärkien kirkastaminen ja yrityskenttää aktivoivat toimet seuraavan kuuden kuukauden aikana. Kutsuvierastilaisuus edelsi yhteistyön julkista tiedottamista. Aikataulu koskee yhteisen suunnan ja kasvutoimien valmistelua, joten sen päättyminen ei sellaisenaan tarkoita tuotteen valmistumista tai vientisopimuksen syntymistä.

Hankkeessa ovat mukana kaupunkien alueelliset elinkeinotoimijat, Oulun yliopisto, VTT, Business Finland ja AI Finland. Sitra rahoittaa kaupunkien yhteisiä toimia, mutta rahoituksen suuruutta ei yksilöity julkistuksessa. Työn tarkoitus on koota yhteinen tilannekuva Suomen osaamisesta, valita lupaavimmat sovellusalueet ja valmistella toimia yritysten, tutkimuslaitosten, rahoittajien ja julkisten toimijoiden kesken.

Valinta ratkaisee, jääkö yhteistyö alueellisten vahvuuksien luetteloksi vai löytyykö osaamiselle yhteinen markkina. Fyysisessä järjestelmässä tekoälymallin hyöty riippuu myös siitä, saako laite tarvitsemansa havainnot, pystyykö se käsittelemään niitä käyttötilanteessa ja toimiiko kokonaisuus asiakkaan ympäristössä. Kaupunkien roolit voivat täydentää toisiaan näissä eri osissa, mutta yhteistä toteutettavaa tuotetta ei ole vielä nimetty.

Kaupungeilla on eri roolit fyysisen tekoälyn kehityksessä

Business Turun hankekuvauksessa Espoon alueella kerrotaan olevan yli 1 500 korkean teknologian yritystä, ja Turun erityisasiantuntija Reetta Vuorinen sanoo Saaristomeren tarjoavan ”kansainvälisesti poikkeuksellisen testi- ja kehitysympäristön”. Nämä ovat keskenään erilaisia lähtökohtia: yrityskeskittymä kertoo mahdollisten kehittäjien joukosta, merellinen ympäristö puolestaan paikasta, jossa etäohjattavia ja autonomisia laitteita voidaan kehittää.

Espoon rooli rakentuu erityisesti Otaniemen kvanttiteknologian, puolijohteiden ja mikroelektroniikan ympärille. Alueen tavoitteissa niihin yhdistyvät puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologia, älykkäät kaupunkiratkaisut sekä terveysteknologia. Espoo voi siten tarjota fyysisen tekoälyn tarvitsemaa komponentti- ja tutkimuspohjaa sekä ympäristöjä teknologian kehittämiseen. Mainittu yritysmäärä kuvaa alueellista keskittymää, ei kiihdytyshankkeeseen jo sitoutuneiden yritysten joukkoa.

Oulussa painopiste on langattomissa yhteyksissä, reunalaskennassa ja autonomisissa järjestelmissä. Fyysiselle tekoälylle tämä yhdistelmä on olennainen silloin, kun laite liikkuu tai havaintoja on käsiteltävä lähellä käyttötilannetta. Oulun esittämä mahdollisuus koskee siten laitteiden yhteyksiä ja itsenäistä toimintaa mahdollistavaa teknologiaa, jonka päälle voi syntyä erilaisia teollisia sovelluksia. Alueelta ei julkistettu yhtä yhteistä laitetta tai yritysvetoista pilottia.

Tampereen seudulla lähtökohtana on koneenrakennuksen ja valmistuksen ketju siruista ja sensoreista teollisuuden työkoneisiin. Kun tekoäly tulee osaksi konetta, kaupallinen kysymys on, mitä kone auttaa tekemään paremmin tehtaassa tai työmaalla. Alueen tavoitteissa korostuvat tuottavuus ja viennin kasvu. Niiden toteutuminen edellyttää myöhemmin ratkaisuja, jotka päätyvät asiakkaiden käyttöön.

Turun seutu tuo mukaan merellisen teollisuuden ja Saaristomeren olosuhteet. Etäohjattavat ja autonomiset laitteet ovat siinä mahdollinen sovellusalue, sillä niiden toiminta on sidottu todelliseen ympäristöön eikä vain ohjelmiston suorituskykyyn. Turun vahvuus voi täydentää muualla kehitettävää teknologiaa tarjoamalla sille vaativan käyttökohteen. Julkistuksessa tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan sidottu nimettyyn uuteen pilottiin.

Investointi ja vienti edellyttävät yhteistä hanketta

Taloudellinen mahdollisuus syntyy, jos erilliset vahvuudet voidaan liittää ratkaisuksi, jonka asiakas haluaa hankkia. Esimerkiksi työkoneen sensorit, sen yhteys ja paikallinen tiedonkäsittely voivat kuulua samaan järjestelmään, vaikka niihin tarvittava osaaminen olisi eri alueilla. Tämä kuvaa mahdollista työnjakoa, ei jo sovittua kaupunkien välistä toimitusketjua. Siksi yhteinen tilannekuva ja sovellusalueiden valinta ovat hankkeen ensimmäisiä tehtäviä.

Ensimmäinen näkyvä tulos olisi tarkennettu kasvukärki, johon on nimetty yritykset, tutkimuskumppanit ja ratkaistava teollinen tarve. Sen jälkeen pilotti voisi näyttää, toimiiko ehdotettu teknologia tarkoitetussa fyysisessä ympäristössä ja mikä taho vastaa sen kehittämisestä. Rahoituspäätös puolestaan osoittaisi, että hanke saa toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Tilaukset, Suomeen kohdistuvat investoinnit ja vientihankkeet kertoisivat myöhemmin, onko valmistelusta tullut liiketoimintaa.

Julkistuksessa ei asetettu näille tuloksille euromääräisiä tai määrällisiä tavoitteita. Se tekee kumppaneiden ja pilottien nimeämisestä tärkeää: niiden perusteella voidaan erottaa yleinen kasvutavoite hankkeesta, jolla on toteuttajat, käyttöympäristö ja mahdollinen asiakas. Myös kaupungin vahvuuden merkitys selviää vasta suhteessa valittuun sovellukseen. Laaja teknologiakeskittymä ei yksin kerro, mikä ratkaisu kiinnostaa vientimarkkinoita.

Seuraava konkreettinen käänne on kiihdytyshankkeen lupaavimpien sovellusalueiden ja yhteisten toimien täsmentyminen. Nimetty pilotti kumppaneineen ja rahoituksineen näyttäisi, kuinka alueiden erilainen osaaminen yhdistyy tuotteeksi tai palveluksi, jota voidaan tarjota myös Suomen ulkopuolelle.

Lue myös:

• Tekoälyagentin muistia voi väärentää – neljä koodityökalua taipui
• Tekoälyagentin yksi onnistuminen voi johtaa harhaan – mittaa myös toistettavuutta
• Robotin tekoäly siirtyi palvelimelle – toiminta-aika yli kaksinkertaistui