Sesterce lupaa Jämsään 10 miljardin AI-kampuksen – rahoittajat ovat piilossa

Ranskalainen tekoälyinfrastruktuuriyhtiö Sesterce julkisti 8. lokakuuta julkaistussa tiedotteessaan suunnitelman yli 10 miljardin euron tekoälykampuksesta Jämsän Kaipolan entiselle paperitehdasalueelle. Yhtiön tavoitteena on rakentaa ensin 200 megawatin kokonaisuus ja kasvattaa kapasiteetti seuraavassa vaiheessa 600 megawattiin. Ilmoitettu summa kuvaa suunniteltua investointia, jonka rahoitusrakennetta ei ole julkistettu.

Ylen 8. lokakuuta julkaisemassa jutussa Sestercen toimitusjohtaja Youssef El Manssouri sanoi investointipäätöksen syntyneen ja asiakassopimuksen olevan allekirjoitettu, mutta ei nimennyt asiakasta eikä rahoittajia; kaupunginjohtaja Jori Reijula muistutti: ”On vielä paljon lupaprosesseja ja monen asian pitää loksahtaa kohdalleen.” Hankkeessa on siis yhtiön ilmoittama päätös ja alueella aloitettuja töitä, mutta kiinteistökauppa, luvat ja sähkön käytännön järjestelyt ovat vielä edessä.

Investointipäätös ja rahoitus ovat eri asioita

Toimitusjohtajan kuvaama investointipäätös kertoo Sestercen aikomuksesta viedä hanke toteutukseen. Rahoittajien nimet, lainojen tai oman pääoman osuudet ja maksuaikataulu eivät ole julkisia. Siksi ei voi päätellä, kuinka suuri osa suunnitellusta kokonaisuudesta on jo rahoitettu tai koskeeko päätös täyttä kampusta vai sen ensimmäistä vaihetta. Kapasiteetin suunniteltu kasvu vaiheittain tekee erosta olennaisen: myöhemmän laajennuksen rahantarve ja toteutusedellytykset eivät ratkea pelkästään aloitusvaiheesta päätettäessä.

Ankkuriasiakkaaksi kuvattu sopimuskumppani on nimetön, vaikka tulevasta asiakkuudesta kerrotaan allekirjoitettu sopimus. Sopimuksen laajuutta, kestoa tai ehtoja ei ole avattu. Julkinen tieto ei siten kerro, kuinka paljon tulevasta laskentakapasiteetista on jo ostettu tai milloin asiakkaan käyttö voisi alkaa. Asiakkaan ostositoumus ja rakentamisen rahoitus ovat myös erillisiä kysymyksiä.

Hankkeen keskeisten osien tila voidaan erottaa näin:

• Investointipäätös: tehty toimitusjohtajan ilmoituksen mukaan; päätöksen ehdot eivät ole julkisia.
• Rahoitus ja asiakas: rahoittajia ja ankkuriasiakasta ei nimetä, vaikka asiakassopimuksen kerrotaan olevan allekirjoitettu.
• Kiinteistö: koko Kaipolan alueen myynnistä neuvotellaan, eikä toteutuneesta kaupasta ole ilmoitettu.
• Sähkö: alueelle johtavat valmiit linjat, mutta käytettävän kapasiteetin määrä ja aikataulu ratkaistaan erikseen.
• Luvat ja rakentaminen: lupaprosesseja on jäljellä; siivous ja sisätyöt ovat käynnissä, varsinainen rakennusvaihe on tavoitteena.
• Pysyvät työpaikat: henkilöstömäärä on arvio valmistuneen kampuksen toiminnasta.

Kaipolan kauppa määrittää, miten vanha tehdasalue muuttuu

Kaipola Green Port Oy omistaa entisen paperitehdasalueen, ja koko alueen myyntineuvottelut Sestercen kanssa ovat pitkällä. Kauppahintaa ei ole kerrottu. Nykyisissä teollisuustiloissa toimii vuokralaisyrityksiä, joiden toiminnan jatkuminen on ratkaistava omistajan vaihtuessa. Kiinteistökauppa vaikuttaisi siten myös alueella jo toimiviin yrityksiin.

Päijänteen rannalla sijaitseva alue käsittää 80 hehtaaria ja yli 200 000 neliömetriä teollisuustiloja. Siellä on sähköverkon lisäksi vesijärjestelmiä, rakennuksia ja logistisia yhteyksiä, joita uusi toimija voisi hyödyntää. Kaipola Recyclingin konkurssin jäljiltä alueelle on myös jäänyt kymmeniätuhansia tonneja jätettä. Valmis infrastruktuuri tarjoaa rakentamiselle lähtökohdan, mutta vanhan teollisuusalueen käyttö edellyttää samalla käytännön järjestelyjä.

Alueen siivous ja ensimmäiset sisätiloissa tehtävät työt ovat alkaneet. Varsinaisen datakeskusvaiheen rakentamisen tavoitteena on käynnistyä vuoden 2026 aikana. Aikataulu riippuu siitä, miten kiinteistön omistus, suunnitelmien tarkentuminen ja lupaprosessit etenevät. Nykyiset valmistelutyöt osoittavat toimintaa paikan päällä, mutta valmiin laskentakeskuksen käyttöönotosta ei ole ilmoitettu päivämäärää.

Valmiit sähkölinjat eivät vielä takaa koko kampuksen tehoa

Ylen Elenia-haastattelussa verkkoyhtiön toimitusjohtaja Jorma Myllymäki kertoi, että Kaipolaan johtaa kaksi Elenian omistamaa 110 kilovoltin linjaa, jotka liittyvät Fingridin kantaverkkoon Toivilan sähköasemalla, ja että linjat riittäisivät ilmoitetun alkuvaiheen tarpeeseen. Ne palvelevat jo muuta käyttöä, joten niiden olemassaolo ei tarkoita, että kaikki siirtokyky olisi varattu Sesterceä varten. Fingrid määrittelee, kuinka paljon kapasiteettia eri hankkeille voidaan jakaa ja missä aikataulussa.

Elenia aikoo selvittää sopimuskumppaninsa taustat ja voi tarvittaessa pyytää vakuuksia. Fyysisten johtojen ja käyttöön saatavan tehon välillä on siten käytännön ero: tarvittava kapasiteetti riippuu verkkoyhtiöiden ratkaisuista ja sopimusehdoista. Suunniteltu myöhempi laajennus kasvattaisi tarvetta edelleen, eikä alkuvaiheelle riittävä yhteys yksin ratkaise sen sähkönsaantia.

Työpaikat ja paikalliset lupaukset toteutuvat vaiheiden mukana

Rakennusaikaisen työllisyyden arvioksi on esitetty noin 2 000 ihmistä ja valmiin keskuksen henkilöstöksi noin 300. Luvut kuvaavat eri ajankohtia: rakennustyö jakautuisi vaiheisiin, kun taas pysyvät tehtävät syntyisivät toimivan keskuksen ympärille. Rakentamisessa on tarkoitus käyttää ensisijaisesti suomalaisia urakoitsijoita ja alihankkijoita. Jämsän kannalta ratkaisevaa on, kuinka suureksi hanke todella rakennetaan ja kuinka suuri osa työstä sekä hankinnoista kohdistuu alueelle.

Suunnitelmaan sisältyy lupaus mahdollistaa Suomen verkkoon megawatti uutta uusiutuvaa tuotantokapasiteettia kampuksen jokaista käyttämää megawattia kohti kymmenen vuoden kuluessa toiminnan alkamisesta. Vain uusi tuotanto kelpaisi tähän sitoumukseen. Jäähdytykseen on tarkoitus käyttää suljettua nestejärjestelmää sekä kerättyä sade- ja kierrätysvettä juomaveden sijaan. Sitoumukset on määrä auditoida riippumattomasti ja tuloksista raportoida vuosittain.

Myös 10 miljoonan euron paikallisyhteisörahasto perustettaisiin vasta kampuksen käyttöönoton yhteydessä. Sen varoilla olisi tarkoitus rahoittaa paikallisia hankkeita, joita kaupunki ja asukkaat valitsisivat yhdessä. Julkisia tiloja, kuten ravintoloita ja oppimistiloja, kaavaillaan osaksi aluetta erilleen suojatuista laskentatiloista. Kiinteistökauppa, luvat ja verkkoliitynnän ehdot määräävät seuraavaksi, milloin rakentaminen voi siirtyä valmistelusta varsinaiseen toteutukseen.

Lue myös:

• Business Finland vai kehittämisavustus? Hankkeen sisältö ratkaisee rahoittajan
• Fintech-rahoitus joko laski tai nousi – laskutapa ratkaisee
• Google rahoittaa korkeakoulujen tekoälyvalmiutta – varjokäyttö paljastaa aukon