Suomi tukee Chips Act 2.0:aa – tukirahan pitää seurata parhaita hankkeita

Suomi tukee komission Chips Act 2.0 -asetusehdotuksen tavoitteita lähtökohtaisesti mutta haluaa investointirahoituksen kohdistuvan parhaille strategisille hankkeille, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön 24. syyskuuta 2026 julkaisemasta kannasta. Elinkeinoministeri Sakari Puisto kiteytti tavoitteen tiedotteessa sanoihin: ”EU voi edesauttaa kehitystä tarjoamalla parhaille strategiseille hankkeille investointirahoitusta.” Suomen linjassa painottuvat myös markkinaehtoisuus, teknologianeutraalisuus, avoin kilpailu ja yksityisten investointien houkuttelu.

Puisto edusti Suomea Brysselissä EU:n kilpailukykyneuvostossa, jossa ministerit kävivät 24. syyskuuta 2026 poliittisen keskustelun sirusäädösehdotuksesta. Jäsenmaat suhtautuivat sen tavoitteisiin laajasti myönteisesti. Kokouksessa hahmoteltiin neuvottelusuuntaa; yksittäisten yritysten tukia tai hankkeiden valintaperusteita siinä ei päätetty.

Suomen tavoite on avoin kilpailu investointirahasta

Suomen kanta koskee erityisesti sitä, millä perusteilla puolijohdealan julkista rahoitusta jaetaan. Hallitus pitää Euroopan toimitusvarmuuden ja kilpailukyvyn vahvistamista tarpeellisena, mutta haluaa toimien nojaavan toimiviin sisämarkkinoihin, tutkimukseen ja innovaatioihin. Ajatuksena on, että julkinen rahoitus auttaa lupaavia hankkeita kasvamaan teolliseen mittakaavaan ja samalla houkuttelee niihin yksityistä pääomaa.

Teknologianeutraalisuus on suomalaisille toimijoille olennainen periaate. Jos rahoituksen ehdot kirjoitettaisiin käytännössä vain tietynlaista sirutehdasta varten, suunnitteluun, materiaaleihin tai muihin toimitusketjun osiin liittyvän hankkeen olisi vaikeampi päästä arvioitavaksi. Suomen vaatima avoin kilpailu antaisi erilaisille ratkaisuille mahdollisuuden osoittaa arvonsa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen kelpoisuusehdot täyttävä hanke saisi tukea.

Puiston puhe nopeammasta innovoinnista, tuotekehityksestä ja teollisesta käyttöönotosta kuvaa myös investoinnin ajoitukseen liittyvää ongelmaa. Laboratoriossa toimiva ratkaisu tarvitsee vielä valmistuskykyä ja ostajia ennen kuin se vahvistaa toimitusketjua. Rahoituksen kohdentaminen parhaille hankkeille voi siksi tarkoittaa muutakin kuin suurimman rakennusinvestoinnin valitsemista: merkitystä on sillä, pystyykö hanke muuttamaan osaamisen käyttökelpoiseksi tuotannoksi.

Jäsenmaat haluavat vähentää riippuvuuksia avoimilla markkinoilla

EU:n ministereiden yhteinen suunta on vahvistaa Euroopan puolijohdealaa ja sen häiriönsietokykyä. Keskustelussa korostui strategisten riippuvuuksien vähentäminen sekä avoimien markkinoiden ja luotettujen kansainvälisten kumppanien kanssa tehtävän yhteistyön säilyttäminen. Suomalaiselle yritykselle tämä on tärkeää, koska sirujen suunnittelu, valmistus ja käyttö kytkeytyvät eri maissa toimiviin yrityksiin.

Yhteinen tavoite ei vielä määritä, miten investointituki jaetaan. Suomen markkinaehtoisuutta ja kilpailua painottava kanta on sen oma neuvottelutavoite, kun taas ministereiden keskustelu koski ehdotuksen yleistä suuntaa. Strategisten hankkeiden tarkemmat ehdot ja rahoituksen käytännöt ratkaistaan vasta lainsäädännön jatkokäsittelyssä. Juuri niistä riippuu, kuinka laajasti eri puolilla arvoketjua toimivat yritykset voivat tavoitella tukea.

Komission ehdotus avaa useita väyliä puolijohdehankkeille

Komission Chips Act 2.0 -ehdotuksen kuvauksessa strategisille hankkeille kaavaillaan EU-rahoitusta yhdessä jäsenmaiden ja teollisuuden kanssa. Valtiontuen mahdollisuutta laajennettaisiin unionissa ensimmäistä laatuaan oleviin hankkeisiin koko arvoketjussa raaka-aineista sirujen kotelointiin. Investointien lupamenettelylle tavoitellaan enintään 12 kuukauden kestoa. Kyse on ehdotetuista järjestelyistä, ei jo myönnetyistä tuista tai voimassa olevasta lupamääräajasta.

Ehdotus käsittelee myös sirujen kysyntää. Komissio haluaa tiivistää valmistajien yhteyksiä siruja käyttäviin teollisuudenaloihin, jotta tuotteet vastaisivat asiakkaiden tarpeita ja pääsisivät nopeammin markkinoille. Se kaavailee kysyntää vauhdittavia järjestelyjä sekä innovatiivisia hankintoja, joista erityisesti eurooppalaiset kasvuyritykset voisivat hyötyä. Tällaiset keinot yhdistäisivät uuden tuotantokapasiteetin siihen, onko sen tuotteille todella ostajia.

Toimitusvarmuuteen ehdotetaan lisäksi yritysten välistä alustaa, jonka avulla puolijohteiden toimitusketjun häiriöihin voisi varautua. Tämä laajentaa uudistuksen painopistettä uusien laitosten rakentamisesta myös nykyisen arvoketjun toimivuuteen. Yrityksen kannalta toimitusvarmuutta voi parantaa esimerkiksi kriittisen materiaalin saatavuus, suunnittelukyky tai sirujen viimeistelyvaihe yhtä hyvin kuin uuden valmistuskapasiteetin synty.

Suomalaisen hankkeen hyöty riippuu sen paikasta arvoketjussa

Suomalainen puolijohdeyritys voisi hyötyä uudistuksesta, jos sen hanke vastaisi tulevia rahoitusehtoja ja toisi lisäarvoa eurooppalaiseen toimitusketjuun. Mahdollisia hanketyyppejä ovat esimerkiksi sirujen suunnittelu, tuotannossa tarvittavat materiaalit, uuden valmistustavan teollinen käyttöönotto tai kotelointi. Nämä ovat esimerkkejä ehdotuksen kattamista toiminnoista, eivät nimettyjä suomalaisia tuensaajia.

Avoin kilpailu tuo samalla rajan hyödylle. Kotimainen hanke joutuisi osoittamaan, miksi juuri se vahvistaa EU:n toimitusvarmuutta ja miten se etenee tutkimuksesta valmistukseen tai kysyntään. Jos vastaava hanke muualla unionissa toteuttaa nämä tavoitteet uskottavammin, suomalainen sijainti ei yksin riitä rahoitusperusteeksi. Teknologianeutraali arviointi voi avata kilpailun useammalle toimijalle, mutta lopputulos riippuu hankkeiden sisällöstä ja lopullisista ehdoista.

Suomen kannanotto ei nimeä yrityksiä eikä varaa niille rahoitussummaa. Ratkaiseva seuraava vaihe on asetusehdotuksen käsittely: siinä määritellään, mitä strategiselta hankkeelta vaaditaan ja miten EU:n, jäsenmaiden ja teollisuuden rahoitus sovitetaan yhteen. Vasta näiden ehtojen perusteella suomalaiset yritykset voivat arvioida, onko niiden investoinnilla todellinen mahdollisuus päästä tuettavien hankkeiden joukkoon.