Google rahoittaa korkeakoulujen tekoälyvalmiutta – varjokäyttö paljastaa aukon

4. lokakuuta 2026 klo 03.00|Kirjoittaja: QUASAn toimitus|4 min lukuaika| 1

Google.orgin 30. syyskuuta 2026 julkaistu EDUCAUSE-tiedote kertoo tuesta kolmelle korkeakoulujen tekoälyvalmiutta kehittävälle hankkeelle. Coalition of Urban Serving Universities (USU) ja Association of Public and Land-grant Universities (APLU) kehittävät aikuisten opiskelijoiden parissa työskentelevien koulutusta. USU tarkastelee lisäksi työelämään liittyvää oppimista, ja Education Design Lab jatkaa yhdysvaltalaisten community college -oppilaitosten uudistustyötä.

Superpower Dailyn uutiskatsauksen mukaan koulutusmenetelmiä on määrä kokeilla 30 yliopistossa, USU tutkii 10 oppimismallia 15 kuukauden aikana ja Education Design Lab suunnittelee kilpailun avaamista vuoden 2027 alussa. Google.org ei ilmoittanut tuen rahamäärää. Ohjelmien tavoitteet koskevat opiskelijoiden ohjausta ja oppilaitosten toimintaa, mutta kokeilujen tuloksista ei vielä ole tietoa.

USU vie tekoälyä ohjaukseen ja työelämäopintoihin

Urban Adult Learner Institute tarjoaa ammatillista koulutusta henkilöstölle, joka tukee aikuisia opiskelijoita. Sen koulutukseen lisätään Grow with Google -materiaaleja ja tekoälyä hyödyntäviä harjoituksia. Osallistujia ovat esimerkiksi opettajat ja opinto-ohjaajat, joiden työssä kysymys ei ole vain välineen käytöstä: heidän on osattava arvioida, milloin sen tuottama ehdotus auttaa opiskelijaa valitsemaan opintoja tai hahmottamaan uravaihtoehtoja.

Yliopistoissa tehtävän kokeilun tarkoitus on tunnistaa toimintatapoja, joita muut oppilaitokset voisivat soveltaa. Koulutuksen suorittaminen ja opiskelijan saama hyöty ovat silti eri asioita. Vasta kokeilu voi näyttää, millaiset harjoitukset sopivat ohjaajien ja opettajien todellisiin tehtäviin ja siirtyvätkö opitut käytännöt opiskelijan kohtaamaan palveluun.

USU:n toinen hanke kohdistuu yhteisöissä tapahtuvaan, työelämään kytkeytyvään oppimiseen. Se kokoaa korkeakouluissa käytettyjä malleja, analysoi niiden toteutusta laadullisesti ja julkaisee tapaustutkimuksia. Tarkoitus on kehittää vaihtoehtoja perinteiselle harjoittelulle, jonka paikkoja ei aina riitä kysyntään. Työryhmän on määrä muodostaa havaintojen pohjalta tutkimuksen ja käytännön työn tavoitteita, joten hanke on tässä vaiheessa mallien selvittämistä eikä valmiin opintopolun käyttöönotto.

Community college -uudistus etenee kilpailuun

Education Design Labin Reimagining Community Colleges -ohjelma käsittelee oppilaitosten suunnittelua laajemmin kuin yksittäisen tekoälytyökalun käyttöönottoa. Ensimmäisen ryhmän oppilaitokset ovat jo laatineet uudistussuunnitelmia. Seuraava vaihe on kilpailu, jossa valitaan osavaltiotason community college -järjestelmä pidempään kehittämistyöhön. Valitun järjestelmän on tarkoitus käyttää teknologiaa opiskelijoiden palvelujen ja opintopolkujen uudistamisessa.

Tämän ohjelman työ oli käynnissä jo ennen EDUCAUSE-konferenssia. Konferenssissa kuvattu kilpailu laajentaisi sitä yksittäisten oppilaitosten suunnitelmista kokonaisen järjestelmän tasolle. Ero on olennainen: suunnitelmien valmistuminen kertoo, mitä oppilaitokset aikovat muuttaa, kun taas kilpailun jälkeinen toteutus näyttää, miten ratkaisut toimivat eri kampuksilla. Opiskelijoiden tuloksia koskevat johtopäätökset edellyttävät myöhempiä havaintoja.

Kysely paljastaa aukon työkalujen hallinnassa

EDUCAUSEn syksyllä 2025 keräämässä 1 960 vastaajan kyselyssä 94 prosenttia kertoi käyttäneensä tekoälyä työssään edeltäneen puolen vuoden aikana, 56 prosenttia oli käyttänyt työtehtäviin välineitä, joita oma oppilaitos ei tarjonnut, ja 54 prosenttia tiesi käyttöä ohjaavista säännöistä tai ohjeista. Luvut koskevat kyselyyn vastanneita korkeakoulutyöntekijöitä. Aineisto painottuu Yhdysvaltoihin, eikä prosentteja voi sellaisinaan yleistää suomalaisiin korkeakouluihin.

Oppilaitoksen tarjoamien välineiden ulkopuolinen käyttö ei yksin osoita sääntöjen rikkomista. Työntekijän itse valitsema palvelu voi olla sallittu, vaikka organisaatio ei hanki sitä keskitetysti. Hallinnan kannalta ero on silti merkittävä: jos välinettä ei tunneta, sen tietosuojaa, tietoturvaa, saavutettavuutta ja vastausten luotettavuutta voi olla vaikeampi arvioida osana oppilaitoksen omaa toimintaa.

Kyselyssä tekoälyvälineiksi luettiin sekä pääosin tekoälyyn perustuvat palvelut että ohjelmistot, joissa tekoäly on vain yksi toiminto. Käyttö voi siten näkyä henkilöstön arjessa esimerkiksi luonnosteluna, tekstin muokkauksena tai pitkän aineiston tiivistämisenä. Pelkkä lista erillisistä keskustelupalveluista ei kuvaisi kaikkea tätä käyttöä. Korkeakoulun on tiedettävä myös, millaisia tietoja työntekijä syöttää välineeseen ja missä tehtävissä sen tuotos vaikuttaa päätöksiin tai opiskelijalle annettavaan ohjaukseen.

Missä hankkeet vastaavat havaittuun ongelmaan?

Google.orgin tukema koulutus voi vahvistaa henkilöstön osaamista, ja oppilaitosten suunnittelutyö voi tuoda tekoälyn osaksi yhteisiä toimintatapoja. Kyselyn esiin nostama aukko koskee lisäksi välinevalikoimaa ja ohjeiden tunnettuutta. Julkistettujen hankkeiden tavoitteissa ei kuvata erillistä selvitystä siitä, mitä henkilöstön itse valitsemia palveluja oppilaitoksissa jo käytetään. Siksi koulutuksen osallistujamäärä ei vielä kerro, väheneekö organisaation näkymättömiin jäävä käyttö.

Suomalaiselle korkeakoululle hankkeet ovat vertailukohta, eivät sellaisenaan siirrettävä malli. Hyväksyttyjen työkalujen on vastattava niihin tehtäviin, joihin henkilöstö välineitä tarvitsee, ja ohjeiden on kerrottava, millaista tietoa niihin saa syöttää. Koulutuksen puolestaan on käsiteltävä samoja työtehtäviä: opiskelijan ohjausta, opetuksen valmistelua ja hallinnollista työtä ei ratkaista yhdellä yleisellä harjoituksella.

Tilannetta voi jäsentää kolmella kysymyksellä: mitkä välineet on hyväksytty eri tietosisällöille, saako henkilöstö koulutusta niiden käyttöön omissa tehtävissään ja miten oppilaitos saa tietoa tarjoamiensa välineiden ulkopuolisesta käytöstä? Vastaukset näyttäisivät, osuuko osaamiseen suunnattu rahoitus samaan kohtaan kuin henkilöstön arjessa syntyvä hallintatarve. Hankkeiden seuraava konkreettinen vaihe on community college -kilpailun avautuminen ja osallistuvan järjestelmän valinta.

Lue myös:

Jaa: