88 %:n työ muuttui tekoälyllä – puolet jäi ilman johdon ohjausta

10. lokakuuta 2026 klo 07.00|Kirjoittaja: QUASAn toimitus|4 min lukuaika| 1

SAP SuccessFactorsin Future of Work Research Lab julkaisi 7. lokakuuta 2026 uuden työelämäkoosteen, joka nostaa esiin aiemman tutkimuksen havainnon: 88 prosenttia vastaajista liitti työnsä muutoksen tekoälyyn, ja noin puolet kuvatuista muutoksista eteni ilman merkittävää johdon tai organisaation ohjausta. Kooste yhdistää työntekijöiden, yritysjohdon ja henkilöstöjohtajien aineistoja sekä ulkoisten lähteiden seurantaa. Sen keskeinen kysymys on, mitä työssä saadaan aikaan, kun tekoäly vapauttaa aikaa.

SAP:n aiempaa kyselyä käsittelevä tutkimusartikkeli täsmentää, että aineistossa oli 4 016 työntekijää ja esihenkilöä eri maista: 88 prosenttia katsoi tekoälyn vaikuttaneen työnsä muutokseen ainakin osittain, ja 51 prosentissa kuvatuista muutoksista suunta puuttui tai jäi johdolta näkymättömäksi. Kyse on vastaajien kokemasta työn muutoksesta. Luku ei mittaa valmistuneen työn määrää, sen laatua eikä organisaation tuottavuutta.

Tehtävät muuttuivat eri suuntiin

Kyselyn perusteella työn muutos ei tarkoita vain rutiinien vähenemistä. Osa vastaajista kertoi käyttävänsä enemmän aikaa johtamiseen, ongelmanratkaisuun sekä uuden tiedon ja taitojen oppimiseen. Toiset kuvasivat rutiininomaisen hallintotyön, luovan työn tai raportoinnin vähentyneen. Samalla työntekijällä voi tapahtua molempia: yksi työvaihe lyhenee, mutta vapautuva aika kuluu vaativampaan tehtävään.

Ohjauksen puute muodostui kyselyssä kahdella tavalla. Osa työntekijöistä kertoi muuttaneensa tehtäviään itse ilman esihenkilön tai organisaation ohjetta; osa koki työn muuttuneen vähitellen ilman selvää päätöstä. Siksi tulosta ei pidä tulkita niin, että johto olisi erikseen kieltänyt ohjauksen tai että jokainen omatoiminen muutos olisi epäonnistunut. Se kertoo, että työn uusi sisältö voi syntyä ennen kuin tavoitteista, vastuista ja arvioinnista on sovittu yhdessä.

SAP:n lokakuun kooste tuo nämä aiemmat havainnot osaksi laajempaa keskustelua työn suunnasta. Sen uusi aineisto käsittää 2 718 työntekijää, 500 ylimmän johdon edustajaa ja 60 henkilöstöjohtajaa sekä tekoälylähtöisten yritysten perustajia; lisäksi tutkimusohjelma seurasi yli 500 ulkoista lähdettä. Aineistoja ei pidä yhdistää yhdeksi kyselyksi: työn muuttumista kuvaava 88 prosentin luku tulee erillisestä, aiemmin julkaistusta tutkimuksesta.

Nopeampi työvaihe ei vielä osoita parempaa tulosta

Ajansäästö on helppo havaita, jos sama työvaihe valmistuu aiempaa nopeammin. Kokonaistulos riippuu kuitenkin myös siitä, kuinka paljon tekoälyn ehdotusta tarkistetaan, korjataan tai täydennetään myöhemmin. Jos tarkistustyö siirtyy toiselle työntekijälle, ensimmäisen työvaiheen nopeutuminen ei yksin kerro, säästikö koko tiimi aikaa.

Sama ero koskee tuotosta ja laatua. Luonnoksia voi syntyä enemmän ilman, että hyväksyttyjä päätöksiä, valmiita asiakastöitä tai muita sovittuja lopputuloksia valmistuu enemmän. Vastaavasti saman määrän tuottaminen nopeammin voi olla hyödyllistä, mutta päätelmä jää vajaaksi, jos virheet, uudelleen tehtävä työ tai vastuun epäselvyys lisääntyvät. Tuottavuusväite tarvitsee vertailun samanlaisiin tehtäviin ja tietoa työn lopullisesta tuloksesta.

Tutkimus on SAP:n omaa työelämätutkimusta, ja sen luvut perustuvat tässä työntekijöiden sekä johtajien vastauksiin. Vastaus kertoo, miten muutos koetaan, mutta ei osoita tekoälyn osuutta erillään muista työn muutokseen vaikuttaneista tekijöistä. Se on silti olennainen havainto työn organisoinnista: suuri osa vastaajista näkee tehtäviensä muuttuneen, vaikka muutoksen yhteinen suunta ei ole aina ollut selvä.

Viisi mittaria kuvaa eri puolia samasta muutoksesta

Suomalaisessa tiimissä kyselyn havaintoja voi jäsentää erottamalla toisistaan ajan, tuotoksen, laadun, päätösvallan ja oppimisen. Seuraavat kysymykset ovat toimituksellinen mittarikehikko työn tuloksen tarkasteluun, eivät SAP:n kyselystä laskettuja uusia tuloksia:

Ajansäästö: Kuinka kauan sovittu työvaihe kestää ennen muutosta ja sen jälkeen? Aikaan kuuluu myös tekoälyn tuottaman sisällön tarkistaminen ja korjaaminen, jos ne ovat välttämättömiä lopputulokselle.
Tuotos: Kuinka monta sovitun tavoitteen mukaista tehtävää valmistuu? Keskeneräisten luonnosten määrä kannattaa erottaa hyväksytyistä lopputuloksista, jotta työmäärän kasvu ei näytä valmiin työn kasvulta.
Työn laatu: Kuinka usein lopputulos täyttää etukäteen sovitut vaatimukset ja kuinka usein työ palautuu korjattavaksi? Vertailu edellyttää, että tehtävien vaativuus pysyy riittävän samanlaisena.
Päätösvalta: Mitkä ratkaisut työntekijä saa tehdä itse, milloin tekoälyn ehdotus vaatii tarkistuksen ja kenelle epäselvä tapaus kuuluu? Selvä vastuu auttaa erottamaan oma-aloitteisuuden tilanteesta, jossa kukaan ei tiedä päätöksen omistajaa.
Osaamisen kasvu: Oppiiko työntekijä perustelemaan ratkaisuja ja hoitamaan uusia tehtäviä? Nopeampi suoritus voi peittää sen, että työstä katoaa mahdollisuuksia harjoitella harkintaa tai ymmärtää, miksi ratkaisu toimii.

Mittarit voivat liikkua eri suuntiin. Työvaihe saattaa nopeutua samalla, kun lopputuloksen laatu pysyy ennallaan ja päätöksenteko hidastuu. Toinen tiimi voi puolestaan valmistaa yhtä paljon työtä kuin ennen mutta käyttää vapautuneen ajan vaikeampien tapausten ratkaisemiseen. Silloin pelkkä tehtävien lukumäärä aliarvioi muutoksen, vaikka työn sisältö on tullut vaativammaksi.

Työn suunta ratkaistaan tehtävätasolla

Ohjaus tarkoittaa tässä enemmän kuin ohjetta tekoälytyökalun käyttöön. Kun tehtäviä siirtyy ihmiseltä tekoälyn tuettavaksi ja työntekijä ottaa uusia vastuita, myös työn tavoitteen ja päätösvallan täytyy olla ymmärrettäviä. Muuten tehtävänkuva voi laajentua vähitellen ilman, että onnistumisen kriteerit tai vastuu virheistä muuttuvat sen mukana.

RedThread Researchin analyytikko Stacia Garr arvioi SAP:n tutkimuslinjaa käsittelevässä kirjoituksessaan, että tekoälyn käyttöönotto vaihtelee tehtävittäin ja organisaatioittain ja että työn suunnittelussa pitäisi huomioida myös ihmisten harkintakyvyn kehittyminen. Tämä rajaa yhteisen ajansäästötavoitteen käyttöä: saman välineen vaikutusta ei voi päätellä yhdestä luvusta, jos työn tavoitteet ja päätösten seuraukset ovat erilaiset.

SAP:n havainnot eivät sellaisinaan kuvaa suomalaisen työpaikan tulosta. Niiden konkreettinen seuraus on kuitenkin selvä: jos muuttuvaa työtä arvioidaan vain säästettyinä minuutteina, johto ei näe, paraneeko lopputulos, kenelle vastuu siirtyy ja mitä työntekijä oppii. Nämä kysymykset ratkaistaan siinä työssä, jonka sisältö on jo muuttumassa.

Lue myös:

Jaa: