Vain 22 % yrityksistä hakee tekoälyllä kasvua – mittaaminen tökkii

OP Pohjolan 1. lokakuuta 2026 julkaisemassa Yrityspulssissa 22 prosenttia suurista suomalaisista vastaajayrityksistä painottaa tekoälyllä liiketoiminnan kasvua sisäisen tehostamisen sijaan ja vain 15 prosenttia kertoo pystyvänsä mittaamaan vaikutukset liiketoiminnan tuloksiin luotettavasti; OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi tiivistää kasvun kysymyksen: ”Ratkaisevaa on, missä syntyvät seuraavat vientituotteet, immateriaalioikeudet ja liiketoimintamallit.” Puhelinhaastatteluihin osallistui 100 yritystä, joiden liikevaihto oli vähintään 200 miljoonaa euroa.

Daily Finlandin 2. lokakuuta julkaisema uutinen kertoo, että puolet vastanneista ei ensisijaisesti tavoitellut tekoälyllä kasvua, 28 prosenttia ei ottanut kantaa kasvun ja tehostamisen väliseen painotukseen ja joka kolmannessa yrityksessä investointeja ohjasi mahdollisuuksien tavoittelun sijaan varovaisuus. Kysely kuvaa suurten yritysten tavoitteita ja niiden omaa arviota mittauskyvystä. Se ei kerro, paljonko tekoäly on jo tuottanut niille myyntiä tai säästöä.

Kasvu jää nykyisen toiminnan tehostamisen taakse

Kasvun ja tehostamisen ero on kyselyn tärkein liiketoiminnallinen raja. Uuden tuotteen myynti, uusille asiakkaille pääsy ja uusi palvelu ovat kasvutavoitteita; saman työn nopeampi tekeminen koskee nykyistä toimintaa. Molemmat voivat parantaa tulosta, mutta nopeutunut työvaihe ei vielä osoita, että asiakkaat ostaisivat enemmän tai yritys olisi luonut uuden markkinan.

Varovaisuus liittyy investointien perusteluihin, mutta se on eri kysymys kuin kasvun painottaminen. Varovainen yritys voi silti tavoitella uutta myyntiä, eikä tehokkuutta painottava vastaus yksin kerro, johtuuko valinta riskien välttämisestä vai nykyisen toiminnan tarpeista. Kyselyn vastaukset näyttävät, että tekoälyhankkeen tarkoitus ja sen käynnistämistä ohjaava asenne kannattaa erottaa toisistaan.

Kasvutavoitteen ja tehokkuustavoitteen ero näkyy siinä, mitä tekoälyltä odotetaan ensin. Sisäisen työn sujuvoittaminen voi tuottaa hyötyä ilman uutta tuotetta, kun taas kasvu edellyttää lopulta asiakkaan valintaa ja kaupallista kysyntää. Yritys voi säästää työaikaa ja käyttää vapautuneen kapasiteetin myöhemmin myyntiin, mutta silloin säästynyt aika on vasta kasvun mahdollistava välivaihe. Myynnin syntymistä on arvioitava erikseen.

Mittauskyky jää tavoitteiden määrittelystä jälkeen

Luotettava vaikutusten mittaaminen on erillinen ongelma, vaikka yrityksellä olisi käsitys haluamastaan hyödystä. Lähes puolet vastaajista arvioi tietävänsä, millaista liiketoiminta-arvoa yritys tavoittelee tekoälyllä. Tavoitteen nimeäminen ja toteutuneen vaikutuksen osoittaminen ovat eri asioita: käyttöönottoa voi seurata, mutta sen osuutta myynnin, kustannusten tai laadun muutokseen on vaikeampi erottaa muista tekijöistä.

Käyttökerrat kertovat, onko työkalu levinnyt organisaatioon. Säästyneet minuutit kertovat, onko yksittäinen tehtävä mahdollisesti nopeutunut. Kumpikaan ei yksin osoita, että kustannukset ovat pienentyneet tai asiakas saa parempaa palvelua. Jos työntekijä käyttää vapautuneen ajan virheiden korjaamiseen, nopeampi ensimmäinen työvaihe ei välttämättä paranna kokonaisuutta. Samoin uusi myynti voi johtua hinnoittelusta tai markkinatilanteesta eikä juuri tekoälyhankkeesta.

Kyselyn mittausluku perustuu vastaajien omaan arvioon, ei yritysten kirjanpidosta koottuihin tuottolaskelmiin. Siitä ei voi päätellä, että kaikilta muilta hankkeilta puuttuisi taloudellinen hyöty. Käytännön ongelma on rajatumpi: jos vaikutusta ei eroteta muusta liiketoiminnan vaihtelusta, johdon on vaikea päätellä, kannattaako samaa ratkaisua laajentaa ja millä perusteella sen kustannuksia verrataan vaihtoehtoihin.

Liikevaihto, kustannus vai laatu: mittari seuraa lupausta

Kyselyn tuloksia voi tulkita yksinkertaisen päätöspuun avulla. Ensin ratkaistaan, mihin tekoälyhanke pyrkii vaikuttamaan suoraan: asiakkaalta saatavaan tuloon, nykyisen työn kustannukseen vai lopputuloksen laatuun. Vasta sen jälkeen valitaan ensisijainen mittari. Näin tehokkuuskokeilua ei kutsuta kasvuhankkeeksi pelkän tulevan mahdollisuuden perusteella, eikä kasvuhankkeen onnistumista arvioida vain sen mukaan, kuinka moni työntekijä käyttää työkalua.

• Jos lupaus on uusi myynti, tarkastellaan liikevaihtoa tai myyntikatetta juuri siinä tuotteessa tai asiakasryhmässä, jota hanke koskee. Liidien ja kokeilujen määrät voivat näyttää etenemisen, mutta ne eivät vielä osoita toteutunutta kasvua.
• Jos lupaus on tehokkuus, seurataan esimerkiksi kustannusta valmista työtehtävää kohti tai koko prosessin läpimenoaikaa. Työvaiheessa säästetty aika muuttuu taloudelliseksi hyödyksi vasta, jos vapautunut kapasiteetti voidaan käyttää tuottavasti tai menot alenevat myös järjestelmän kustannusten jälkeen.
• Jos lupaus on parempi laatu, seurataan esimerkiksi korjaustyön, virheiden tai asiakasreklamaatioiden määrää. Sama laatumittari kuuluu myös tehostamishankkeen rinnalle, jotta nopeutuminen ei peitä myöhemmin syntyvää lisätyötä.

Tämä on tulkinta siitä, miten erilaisten hankkeiden vaikutuksia voisi arvioida, ei kuvaus kyselyyn vastanneiden yritysten käyttämistä mittareista. Vertailu tarvitsee lähtötason ja rajatun kohteen: mitä tapahtui samoissa tehtävissä tai samalle asiakasryhmälle ennen muutosta ja mitä sen jälkeen. Pelkkä muutos ei yksin osoita syytä, jos kysyntä, henkilöstö tai prosessi muuttui samalla. Siksi myös hankkeen kokonaiskustannus ja laadun kehitys kuuluvat tuloksen rinnalle.

Yrityspulssi koskee suuria yhtiöitä, käyttötilasto laajempaa joukkoa

Tilastokeskuksen vuoden 2025 yritystilaston mukaan 38 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käytti tekoälyteknologioita ja 29 prosenttia käytti kirjoitettua tekstiä analysoivaa tekoälyä. Tilasto mittaa käytön yleisyyttä eri kokoisissa yrityksissä; Yrityspulssi tarkastelee kasvun painotusta ja mittauskykyä vain erittäin suurten yritysten joukossa. Näitä osuuksia ei voi lukea saman otoksen vastauksiksi.

Laaja käyttö tekee mittausongelmasta merkittävän, mutta Yrityspulssin luvut eivät kuvaa kaikkia Suomen yrityksiä. Suuryrityksellä voi olla useita tekoälyhankkeita, joilla on eri tavoitteet, vaikka kysely pyytää vastausta yrityksen yleisestä painotuksesta. Seuraava ratkaiseva tieto olisi hankekohtainen: näkyykö ilmoitettu tehokkuus alempina kokonaiskustannuksina ja syntyykö kasvua niissä tuotteissa, joissa tekoälyllä on ollut tunnistettava rooli.

Lue myös:

• Nvidia eristää karanneen tekoälyagentin millisekunneissa – mutta sääntö ratkaisee
• Ihminen valvoo tekoälyä vain, jos hän voi pysäyttää sen
• Tekoälyagentin yksi onnistuminen voi johtaa harhaan – mittaa myös toistettavuutta