Valokuitunen sai 50 miljoonan lainan – tavoite ulottuu 250 000 kotiin

Pohjoismaiden investointipankki NIB julkisti 13. lokakuuta 2026 Valokuitunen Oy:n kanssa solmitun 50 miljoonan euron lainasopimuksen: lainan alkuperäinen takaisinmaksuaika on viisi vuotta, se on osa yli 500 miljoonan euron investointikokonaisuutta ja tavoitteena on liittää valokuituverkkoon yli 250 000 kotitaloutta vuoteen 2030 mennessä; NIB:n toimitusjohtaja André Küüsvek perusteli rahoitusta sanoin ”Suomessa tarvitaan edelleen lisäinvestointeja valokuituverkkoihin.”

Rahoitus kohdistuu verkon laajentamiseen ja tihentämiseen eri puolilla Suomea, etenkin esikaupunkialueilla ja suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella. Lainasopimus on tehty, mutta kotien liittäminen on tulevien vuosien tavoite. Sen toteutumisessa ratkaisee sekä verkon rakentaminen uusille alueille että se, kuinka moni verkon jo tavoittama kotitalous ottaa yhteyden käyttöön.

Laina kattaa osan suunnitelluista investoinneista

NIB:n rahoitus on yksi osa laajempaa investointikokonaisuutta. Lainan määrä kertoo pankin osallistumisesta hankkeeseen, kun taas investointiarvio kuvaa suunnitellun rakentamisen ja verkon tihentämisen mittakaavaa. Niitä ei voi pitää saman rahoituspäätöksen kahtena vaihtoehtoisena summana. Julkistetuissa ehdoissa kerrotaan lainan alkuperäinen kesto, mutta korkoa, vakuuksia tai muun rahoituksen tarkkaa jakaumaa ei eritellä.

Laajennusta tukee EU:n InvestEU-ohjelma, jonka tavoitteisiin kuuluu digitaalisten yhteyksien kehittäminen. Valokuitusen tapauksessa rahoituksen käytännön kohde on verkko, joka voi tuoda nopean kiinteän yhteyden yhä useamman kodin ulottuville. Verkon tihentäminen on yhtä olennainen osa suunnitelmaa: yhteys voidaan rakentaa alueelle, jolla runkoverkko on jo lähellä asuntoja, vaikka kaikkia koteja ei vielä ole liitetty siihen.

Yhtiön toimitusjohtaja Heikki Kaunisto nostaa julkistuksen yhteydessä esiin juuri liittymisen jo rakennetun verkon alueella. Se kertoo, miksi pelkkä uusien reittien rakentaminen ei kuvaa koko hankkeen onnistumista. Valokuitunen toimii avoimen verkon mallilla: sen omistaman fyysisen verkon ja siinä tarjottavan palvelun ero on kotitaloudelle käytännöllinen, sillä verkon kulkeminen lähellä ei vielä merkitse käytössä olevaa liittymää.

Verkon tavoittamat ja liitetyt kodit ovat eri mittareita

InvestEU:n uutismerkinnässä puhutaan lähes 450 000 lisäkodista, jotka verkko tavoittaisi, sekä yli 250 000 verkkoon liitettävästä kodista vuoteen 2030 mennessä. Suomenkielinen pankkitiedote kuvaa ensimmäistä lukua verkon kattavuutena eikä ilmaise sitä yhtä selvästi lisäykseksi. Lähteiden sanamuotoero estää esittämästä lähes 450 000 kotia varmana nettolisäyksenä nykyiseen peittoon.

Mittarit kuvaavat silti kahta selvästi erilaista tulosta. Verkon tavoittama koti on verkon ulottuvilla, kun taas aktiivisesti liitetyssä kodissa yhteys on kytketty käyttöön. Tavoitelukujen väli on noin 200 000 kodin suuruusluokkaa. Se on tavoitteista laskettu erotus, ei mitattu määrä nykyisiä koteja, jotka olisivat jättäneet saatavilla olevan yhteyden hankkimatta.

Ero on valokuitumarkkinan kannalta olennainen, koska rakentaminen synnyttää ensin mahdollisuuden liittyä. Kotitalouden päätökseen vaikuttaa sen jälkeen muun muassa se, milloin yhteys voidaan kytkeä, mitä liittäminen maksaa ja millaista palvelua verkossa on tarjolla. Julkistetut tavoiteluvut eivät kerro, miten nämä tekijät jakautuvat Valokuitusen tulevilla rakennusalueilla, mutta ne osoittavat, miksi verkon ulottuvuutta ja käyttöön otettuja liittymiä pitää seurata erikseen.

Korkea valtakunnallinen peitto kätkee paikallisia aukkoja

Suomen valokuituverkko kattoi syyskuun 2025 lopussa 80 prosenttia kotitalouksista eli lähes 2,3 miljoonaa kotia, ja saatavuus oli kasvanut vuodessa 12 prosenttiyksikköä, ilmenee Traficomin tilannekuvasta. Luku koskee kaikkien verkonrakentajien yhteenlaskettua saatavuutta koko maassa. Valokuitusen tavoittamia koteja ei siksi voi lisätä siihen sellaisenaan: osa kodeista voi sijaita alueilla, joilla valokuitu on jo saatavilla.

Valtakunnallinen keskiarvo peittää eroja asuinalueiden välillä. Sisemmillä ja ulommilla kaupunkialueilla valokuitu on laajalti saatavilla, mutta kaupunkien kehysalueilla tilanne on heikompi. Kaupungin läheisellä ja harvaan asutulla maaseudulla monelta kotitaloudelta puuttuu ylipäätään nopea kiinteä yhteys. Tämä auttaa selittämään investointien suuntaa keskustojen ulkopuolelle, vaikka maan kokonaispeitto on jo korkea.

Saatavuus ei myöskään tarkoita, että kodissa olisi käytössä valokuituliittymä. Tilastossa yhteys voidaan laskea saatavilla olevaksi myös silloin, kun verkko on rakennettu kodin lähelle ja liittymä voidaan kytkeä käyttöön määrätyin ehdoin. Valokuitusen tavoitteessa aktiivinen liitäntä on tätä pidemmälle viety tulos: verkon on ulotuttava kotiin asti ja yhteyden on oltava kytkettynä.

Markkinavaikutus riippuu liittymien toteutumisesta

Laajennus voi vaikuttaa Suomen valokuitumarkkinaan kahdella tavalla. Uusi verkko kasvattaa kotitalouksien mahdollisuutta saada kiinteä nopea yhteys alueilla, joilla tarjonta on ollut niukkaa. Verkon tihentäminen puolestaan voi muuttaa jo rakennetun infrastruktuurin käytössä oleviksi liittymiksi. Jälkimmäinen on tärkeä myös investoinnin kannalta: rakennettu verkko palvelee kotitaloutta vasta, kun yhteys otetaan käyttöön.

NIB:n rahoittama hanke sijoittuu markkinaan, jossa verkon saatavuus on kasvanut nopeasti mutta jäljellä olevat aukot ovat alueellisesti epätasaisia. Kaupunkikeskusten ulkopuolinen rakentaminen voi kaventaa näitä eroja, jos verkko ulottuu koteihin, joilla ei ennestään ole vastaavaa yhteyttä. Samalla liittymien määrän kasvu kertoo, muuttuuko rakentaminen kotitalouksien käyttämäksi palveluksi.

Seuraava ratkaiseva tieto on toteuma: kuinka monen kodin verkko lopulta tavoittaa ja kuinka moni niistä liitetään aktiivisesti. Näiden lukujen suhde näyttää, tuottaako rahoitettu laajennus pelkän uuden liittymismahdollisuuden vai myös yhteyksiä kotien käyttöön.

Lue myös:

• Steady Energy tuli pörssiin – 40 miljoonan euron laina vauhdittaa reaktoria
• Pandektes sai 13,5 miljoonaa euroa – lakitieto avautuu rajojen yli