Pandektes sai 13,5 miljoonaa euroa – lakitieto avautuu rajojen yli

Kööpenhaminalainen Pandektes ilmoitti 5. lokakuuta 2026 keränneensä 13,5 miljoonaa euroa A-sarjan rahoituskierroksella, jota johti Alstin Capital. Yhtiö rakentaa oikeudellisen tiedonhaun palvelua ja haluaa avata kokoamaansa aineistoa myös muiden oikeusteknologian kehittäjien käyttöön. Rahoituksen ydin on eri maiden lakitiedon keräämisessä, päivittämisessä ja liittämisessä alkuperäisiin lähteisiin.

Kierrokselle osallistuivat myös PROfounders Capital, Scale Capital ja aiempi sijoittaja People Ventures, ja rahoituksella tuetaan laajentumista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, kertoo kierroksessa neuvonut DLA Piper, jonka mukaan palvelua käyttää yli 500 lakitoimistoa, yritystä ja julkista organisaatiota. Kierroksen merkitys ulottuu siksi yhtä hakupalvelua laajemmalle: Pandektes aikoo tarjota oikeuslähteitä myös muiden rakentamien sovellusten perustaksi.

Rahoitus vie oikeustiedon keruuta uusille markkinoille

Pandektesin nykyinen tuote kokoaa lainsäädäntöä, tuomioistuinratkaisuja ja muita oikeuslähteitä haettavaan muotoon. Lakimies tarvitsee haussa muutakin kuin osuvan tekstikatkelman: säädöksen voimassa oleva versio, ratkaisun antanut tuomioistuin ja viittaus alkuperäiseen julkaisuun vaikuttavat siihen, voiko löytynyttä tietoa käyttää työssä. Kun aineistoa kerätään useasta maasta, nämä suhteet täytyy säilyttää myös yhteisessä rakenteessa.

Työn kustannus syntyy lähteiden erilaisuudesta. Viranomaiset julkaisevat säädöksiä, ratkaisuja ja valmisteluaineistoa omissa järjestelmissään, omilla kielillään ja omassa tahdissaan. Asiakirja on löydettävä, luokiteltava ja kytkettävä myöhempiin muutoksiin ja viittauksiin. Sama käsittely on tehtävä uudelleen, kun aineisto päivittyy. Yhteinen hakukenttä näyttää käyttäjälle lopputuloksen, mutta sen luotettavuus riippuu tästä jatkuvasta maakohtaisesta työstä.

Julkiset oikeuslähteet ovat hajallaan, ja yhtiön tavoittelema kilpailuetu syntyy niiden jatkuvasta kokoamisesta ja ylläpidosta. Kun aineistoon lisätään pysyvät tunnisteet ja lähteiden väliset viittaukset, sama asiakirja voi löytyä sekä juristin tekemässä haussa että toisen palvelun automaattisessa kyselyssä. Pandektesin suunnitelmassa kummastakin tuloksesta voi edetä alkuperäiseen julkaisuun. Juuri tällaisen yhteisen perustan rakentamiseen laajentumisraha kytkeytyy.

Säädösteksti ja tuomioistuinratkaisu muuttuvat eri tavoin. Säädöksen kohdalla on tiedettävä, mikä sanamuoto oli voimassa tiettynä ajankohtana; ratkaisussa taas olennaista on muun muassa antanut tuomioistuin ja se, mihin myöhempiin ratkaisuihin tai säännöksiin se liittyy. Kun nämä erot esitetään saman haun tuloksissa, pelkkä asiakirjojen indeksointi ei riitä. Aineistoon on jätettävä mukaan myös sen oikeudellinen asiayhteys, jotta maiden väliset erot eivät katoa yhdenmukaisen tietorakenteen alle.

Rahoitus antaa yhtiölle mahdollisuuden kasvattaa sekä lähdeaineistoa että sen ylläpitoa. Se selittää myös, miksi oikeudellisen tekoälyn kilpailu ei ratkea vain paremmalla kielimallilla: sujuva vastaus voi perustua vanhentuneeseen säädökseen tai väärän maan ratkaisuun, ellei tietopohja erota lähteiden alkuperää ja ajallista tilaa. Pandektesin tavoite on muuttaa tätä taustatyötä erilliseksi palveluksi, jonka arvo kasvaa vasta, kun sen tiedot pysyvät käyttökelpoisina eri oikeusjärjestelmissä.

Hakupalvelusta oikeustiedon toimittajaksi

Karnovin, LexisNexisin ja Westlaw’n haastajaksi pyrkivän Pandektesin toimitusjohtaja Casper Laursen sanoo Tech Funding Newsin jutussa: “Today, we can collect and make sense of legal information at a scale that was not feasible before.” Väite koskee aineiston käsittelyn mittakaavaa. Se ei yksin kerro, kuinka kattava tietokanta on kussakin maassa tai kuinka nopeasti yksittäinen uusi ratkaisu ilmestyy palveluun.

Liiketoimintamallissa on kaksi toisiinsa liittyvää osaa. Lakitoimistot, yritykset ja viranomaiset voivat käyttää Pandektesin omaa tiedonhakua. Muiden ohjelmistojen kehittäjät voisivat puolestaan hakea samasta ylläpidetystä aineistosta säädöksiä ja ratkaisuja omaan tuotteeseensa. Näin jokaisen tekoälypalvelun ei tarvitsisi kerätä ja yhdistää kansallisia oikeuslähteitä alusta asti. Pandektesille tämä merkitsisi mahdollisuutta myydä tietopohjan käyttöä silloinkin, kun loppukäyttäjä työskentelee toisen yrityksen sovelluksessa.

Sijoittaja Scale Capital kertoo Pandektesin liikevaihdon kuusinkertaistuneen viimeksi kuluneena vuonna, palvelun levinneen Tanskasta Saksaan ja Sveitsiin sekä yli 100 organisaation liittyneen API:n odotuslistalle. Kasvuluku kuvaa suhteellista muutosta, sillä euromääräistä liikevaihtoa ei ole julkistettu. Odotuslista puolestaan kertoo kiinnostuksesta rajapintaan, ei vielä sen maksavien käyttäjien määrästä.

Rajapinta ratkaisee, kuinka pitkälle aineisto leviää

Pandektesin API-esittely kuvaa pääsyä lainsäädäntöön, oikeustapauksiin ja lainvalmisteluaineistoon sekä mahdollisuutta seurata lähdeviitteitä alkuperäiseen aineistoon; rajapintaan haetaan pääsyä erikseen. Palvelun kuvauksessa sama tietokanta palvelee sekä Pandektesin omaa hakua että kehittäjien kyselyjä. Rajapinnan avaaminen on siten hallittu prosessi.

Kyselyjä voi rajata esimerkiksi tuomioistuimen, voimassaolon, asiakirjojen välisten suhteiden ja ajan perusteella. Tämä on tärkeä ero tavalliseen avainsanahakuun: ohjelmisto voi pyytää tietynlaista lähdejoukkoa ja liittää tuloksiin niiden alkuperän, eikä sen tarvitse käsitellä kaikkia osumia samanarvoisina tekstikatkelmina. Kehittäjälle hyöty syntyy vasta, jos rajaukset toimivat johdonmukaisesti niissä maissa ja aineistolajeissa, joita sen oma tuote käyttää.

Rajapinnan taloudellinen mahdollisuus on selvä: kerran koottua ja ylläpidettyä aineistoa voisi jakaa usealle erilaiselle palvelulle. Työ ei silti ole kertaluonteinen investointi. Jos säädös muuttuu, lähteen tila ja siihen johtavat viittaukset on päivitettävä niin omassa hakupalvelussa kuin rajapinnan kautta saatavissa tuloksissa. Muuten sama virhe voi levitä usean kehittäjän tuotteisiin. Juuri yhteinen ylläpito on mallin mahdollinen etu ja samalla sen keskeinen vastuu.

Suomalaisen käyttäjän kannalta kansainvälinen laajentuminen ei vielä kerro, mitä Suomen säädöksiä, oikeustapauksia tai lainvalmisteluaineistoa palvelusta löytyy. Julkaistuista kierrostiedoista ei myöskään ilmene maakohtaista päivitysviivettä. Rajat ylittävän palvelun hyöty riippuu siitä, ovatko juuri tarvittavan maan lähteet mukana ja johtaako viittaus oikeaan, ajantasaiseen julkaisuun. Seuraava ratkaiseva tieto on siksi rajapinnan todellinen maakohtainen sisältö ja se, millä ehdoilla muut palvelut pääsevät sitä käyttämään.

Lue myös:

• Robotin tekoäly siirtyi palvelimelle – toiminta-aika yli kaksinkertaistui
• Enkelisijoittaja vai VC-rahasto? Ensimmäinen miljoona muuttaa neuvottelun
• Steady Energy tuli pörssiin – 40 miljoonan euron laina vauhdittaa reaktoria