Osakekauppa vai liiketoimintakauppa? Vastuut voivat kumota veroedun

Osakekauppa voi olla myyjälle verotuksellisesti edullisempi, mutta yhtiön vanhat vastuut jäävät ostajan hankkimaan yhtiöön. Liiketoimintakaupassa ostaja hankkii määritellyn liiketoiminnan ja kauppahinta maksetaan myyjäyhtiölle. Suomi.fi:n myyntijärjestelyohje kuvaa nämä erot myyjän verotuksessa, kauppahinnan saajassa ja ostokohteen vastuissa.

Valinta koskee siten sekä rahojen reittiä että ostettavan kokonaisuuden riskiä. Osakkeiden ostaja saa määräysvallan yhtiössä, jonka aiemmat velvoitteet voivat vähentää sen arvoa myöhemmin. Liiketoiminnan ostaja voi rajata kaupan kohteen, mutta hänen on varmistettava, että toiminnan jatkamiseen tarvittavat omaisuuserät ja sopimukset todella siirtyvät.

Sama liiketoiminta, eri kaupan kohde

Oletetaan kaksi vaihtoehtoista kauppaa samasta toimivasta liiketoiminnasta. Kauppahinta on kummassakin aluksi 600 000 euroa, ja myyjäyhtiön osakkeet omistaa yksityishenkilö. Yhtiöön kohdistuu lisäksi aiemmasta toiminnasta mahdollinen 90 000 euron vaatimus, jonka toteutumisesta ei ole varmuutta. Summat ovat ehdollisia esimerkkilukuja, eivät arvio yrityksen käyvästä arvosta tai todellisesta verosta.

• Osakekauppa: Ostaja maksaa 600 000 euroa henkilöomistajalle tämän osakkeista. Yhtiö jatkaa samana oikeushenkilönä, joten mahdollinen 90 000 euron vaatimus kohdistuu edelleen siihen. Jos yhtiö joutuu maksamaan vaatimuksen, sen varat vähenevät uuden omistajan aikana. Henkilöomistajalle voi syntyä verotettavaa luovutusvoittoa.
• Liiketoimintakauppa: Ostaja maksaa 600 000 euroa myyjäyhtiölle sovitusta liiketoiminnasta ja omaisuudesta. Esimerkin aiempi vaatimus jää myyjäyhtiölle, jos sitä ei siirretä eikä mikään muu oikeudellinen peruste muuta vastuunjakoa. Kaupasta syntyvä verotettava tulos kuuluu myyjäyhtiölle; sen omistaja ei saa kauppahintaa henkilökohtaisesti pelkän kaupan perusteella.

Mahdollinen 90 000 euron vaatimus ei ole osakkeiden ostajan henkilökohtainen velka eikä varma tappio. Se on riski hankitun yhtiön varoissa ja tulevassa kassavirrassa. Jos ostaja vaatii riskin vuoksi esimerkiksi 90 000 euron hinnanalennusta, osakkeista tarjottu hinta putoaa 510 000 euroon. Myyjän mahdollinen veroetu voi silloin jäädä hinnanalennusta pienemmäksi; todellinen vertailu edellyttää myyjän oman verolaskelman tekemistä.

Myyjän veroetu riippuu siitä, kenelle raha tulee

Kun henkilöomistaja myy osakkeensa, hän saa kauppahinnan suoraan ja mahdollinen luovutusvoitto verotetaan hänen tulonaan. Voiton määrä ei ole sama asia kuin kauppahinta: siihen vaikuttavat muun muassa osakkeiden hankintameno ja sovellettavat vähennykset. Myytävä yhtiö ei itse saa osakkeidensa kauppahintaa.

Liiketoimintakaupassa myyjänä on yhtiö. Oletetaan, että esimerkin 600 000 euron kauppahinta tuottaa sille 250 000 euroa verotettavaa tuloa eikä laskelmaan vaikuta muita eriä. Verohallinnon tuloverotusohjeen mukaan osakeyhtiön tuloveroprosentti on 20, joten tämän rajatun esimerkin vero olisi 50 000 euroa. Kauppahinnasta jäisi yhtiöön 550 000 euroa ennen muita maksuja ja mahdollista varojenjakoa.

Yhtiöön jäävä 550 000 euroa ei ole omistajan nettotuotto. Jos hän myöhemmin nostaa varoja esimerkiksi osinkona tai purkaa yhtiön, järjestelyllä voi olla myös henkilökohtaisia veroseuraamuksia. Siksi osakekaupan verohyötyä ei voi laskea vertaamalla vain osakkeiden myyntiveroa liiketoimintakaupan yhteisöveroon. Vertailussa tarvitaan molempien rakenteiden jälkeen omistajalle päätyvä määrä sekä ajankohta, jolloin hän tarvitsee rahat.

Ostajan hinta sisältää muutakin kuin kauppasumman

Osakekaupassa ostaja hankkii yhtiön nykyisine sopimuksineen, varoineen ja velvoitteineen. Ostokohteen tarkastuksessa olennaisia ovat näkyvien lainojen ohella esimerkiksi maksamattomat verot, reklamaatiot, riidat, annetut vakuudet ja sitoumukset. Esimerkin avoin vaatimus voi näkyä alempana tarjouksena tai kauppakirjassa sovittuna myyjän korvausvastuuna. Sopimusehto antaa ostajalle mahdollisen vaateen myyjää vastaan, mutta yhtiön oma maksuvelvollisuus on silti arvioitava.

Ostajan kuluihin kuuluu myös kaupparakenteesta riippuva varainsiirtovero. Kun kohteena ovat listaamattoman osakeyhtiön liikeosakkeet, Verohallinnon liikeosakeohjeen mukaan vero on 1,5 prosenttia kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta. Jos esimerkin 600 000 euroa on koko vastike, ostajan vero on 9 000 euroa. Liiketoimintakaupassa verokohtelu on arvioitava kauppaan sisältyvien omaisuuserien perusteella; pelkkää liiketoiminnan kauppahintaa ei voi käsitellä automaattisesti liikeosakkeiden hintana.

Sama nimellinen kauppahinta ei siis tarkoita samaa kokonaiskustannusta. Ostajalle merkitystä on sillä, mitä hän saa hinnalla käyttöönsä, mitä vastuita ostettavaan yhtiöön jää ja mitä erillisiä kuluja järjestelystä syntyy. Myyjälle taas ratkaisee, paljonko kauppahinnasta lopulta päätyy hänen käyttöönsä.

Liiketoimintakaupan rajat ratkaisevat, jatkuuko toiminta

Liiketoimintakaupassa voidaan sopia tietyn liiketoiminnan tai sen osan myynnistä. Helsingin seudun kauppakamarin yrityskauppaohje painottaa koneiden, varaston, asiakassuhteiden, sopimusten sekä siirtyvien oikeuksien ja velvollisuuksien määrittelyä. Se nostaa esiin myös työntekijöiden aseman, lupiin ja lisensseihin liittyvät kysymykset sekä tarpeen varmistaa sopimusten siirtyminen ostajalle.

Vanhojen velkojen jääminen myyjäyhtiölle ei yksin takaa, että ostaja saa liiketoiminnan toimimaan sovitulla hinnalla. Jos tärkeä asiakassopimus ei siirry tai toimintaan tarvittavan luvan tilanne jää epäselväksi, ostettava kokonaisuus voi olla toisenlainen kuin tarjouksen pohjana ollut liiketoiminta. Työntekijöiden siirtymiseen voivat puolestaan vaikuttaa liikkeen luovutusta koskevat säännöt.

Osakekaupassakaan sopimusten jatkuvuutta ei pidä olettaa ehdottomaksi. Yhtiö pysyy samana sopimusosapuolena, mutta sen omistajanvaihdos voi vaikuttaa esimerkiksi rahoitussopimukseen, jos siinä on tätä koskeva ehto. Molemmissa rakenteissa on siis erotettava toisistaan juridisesti hankittu kohde ja ne edellytykset, joilla liiketoiminta tuottaa rahaa kaupan jälkeen.

Mitä ostokohteen tarkastuksessa pitää selvittää?

Ennen hintaneuvottelun päättämistä ostajan ja myyjän kannattaa käydä läpi kysymykset, jotka voivat muuttaa joko kaupan rakennetta tai nettotuottoa:

• Määritelkää kaupan kohde: ostetaanko yhtiön osakkeet vai nimetty liiketoiminta, ja mitkä omaisuuserät kuuluvat jälkimmäiseen.
• Selvittäkää velat, verot, keskeneräiset riidat, reklamaatiot ja annetut vakuudet. Erottakaa jo todetut velvoitteet vaatimuksista, joiden määrä tai toteutuminen on avoin.
• Käykää läpi keskeiset asiakas-, vuokra-, rahoitus- ja lisenssisopimukset. Tarkistakaa sekä omistajanvaihdosta koskevat ehdot että liiketoimintakaupassa tarvittavat siirrot ja suostumukset.
• Yksilöikää liiketoimintakaupassa siirtyvä henkilöstö ja selvittäkää, sovelletaanko järjestelyyn liikkeen luovutusta koskevia sääntöjä.
• Laskekaa erikseen ostajan kokonaismeno, myyjäyhtiöön jäävät rahat ja henkilöomistajalle päätyvä nettomäärä. Sisällyttäkää vertailuun verot ja avoimen vastuun mahdollinen vaikutus hintaan.

Esimerkin 90 000 euron vaatimus tekee neuvottelun eron näkyväksi: osakkeiden myyjä voi tavoitella suoraan itselleen tulevaa kauppahintaa, kun taas ostaja hinnoittelee yhtiöön jäävää epävarmuutta. Liiketoimintakaupassa sama vaatimus voidaan jättää myyjäyhtiöön, mutta ostajan on silloin saatava erikseen kaikki toiminnan jatkumisen kannalta tarpeellinen.

Lue myös:

• Signal vai WhatsApp? Salaus on vahva, mutta metatiedot erottavat
• Venture debt vai osakerahoitus? Omistus säästyy, mutta eräpäivä jää
• Leonardo AI vai Adobe Firefly? Yrityskäytössä koulutusdata ratkaisee