Elisa vie tekoälylaskennan tukiasemille – kaupallisuus testiin 2027

Mobiili.fi:n 21. lokakuuta 2026 julkaisema uutinen kertoo, että Elisa testasi Nokian ja NVIDIAn kanssa Helsingin käytössä olevassa 5G Advanced -verkossa alustaa, jolla puhelu, mobiilidata ja tekoälypohjainen videoanalytiikka toimivat samanaikaisesti; kaupallisia käyttötapauksia aiotaan arvioida vuonna 2027. Elisa ottaa samalla hajautettua tekoälylaskentaa käyttöön useissa verkkokohteissa Suomessa.

Helsingin koe osoitti yhteisen laskenta-alustan toimivan käytössä olevassa radioverkossa, mutta asiakkaille tarjottavan palvelun hyödyt ja ehdot ratkaistaan myöhemmässä arvioinnissa. Elisan teknologioista ja operaatioista vastaava johtaja Sami Komulainen sanoo yhtiön tiedotteessa: ”Euroopan ensimmäinen tuotannollinen AI-RAN-puhelu osoittaa, että tämä visio on muuttumassa todeksi”.

Sama alusta palveli verkkoa ja videoanalyysiä

AI-RAN yhdistää radioverkon tehtävät ja tekoälysovellusten laskennan samalle kiihdytetylle alustalle. Helsingissä se merkitsi, että puhelu ja dataliikenne toimivat samalla, kun tekoälysovellus analysoi videota. Kokeessa käytettiin Nokian AI-RAN-ratkaisua ja NVIDIAn grafiikkasuorittimilla kiihdytettyä laskentaa; koe tehtiin käytössä olevassa verkossa.

Kaksi samalta kuulostavaa termiä kuvaa eri tehtäviä. AI-in-RAN tarkoittaa tekoälyn käyttöä radioverkon omissa algoritmeissa, joiden toimintaa Elisa myös kokeili. AI-on-RAN tarkoittaa erillisen tekoälysovelluksen ajamista radioverkon kanssa samalla alustalla. Helsingin videoanalyysi oli jälkimmäisestä esimerkki: kokeen keskeinen näyttö oli rinnakkaisen käytön mahdollisuus.

Rinnakkaisuus on teknisesti tärkeä, koska radioverkon on jatkettava yhteyksien välittämistä myös silloin, kun sovellus tarvitsee laskentatehoa. Yhteisellä alustalla molemmat tehtävät käyttävät samaan verkkokohteeseen sijoitettuja resursseja. Kaupallisessa käytössä niiden jakoa olisi hallittava vaihtelevan liikennekuorman mukaan, jotta sovelluksen toiminta ei heikentäisi yhteyspalvelua.

Helsingin tuloksesta ei julkaistu numeerista vertailua viiveestä, kapasiteetista tai energiankulutuksesta. Puhelun ja videoanalyysin onnistunut samanaikaisuus kertoo siis toteutuksen toimivuudesta tässä kokeessa, mutta ei vielä siitä, kuinka nopeasti tietty asiakassovellus vastaisi tai kuinka paljon energiaa laajempi käyttöönotto kuluttaisi.

Videon analyysi voidaan tuoda tukiasemakohteeseen

Elisa tuo NVIDIAn laskentateknologiaa ja Dellin palvelimia useisiin Suomen verkkokohteisiin. Näin sovelluksia voidaan ajaa lähempänä kohtaa, jossa niiden käyttämä data syntyy. Tukiasemakohde tarkoittaa tässä verkon fyysistä sijaintia ja sinne sijoitettua laskentaa; ilmoitus useista kohteista ei tarkoita, että jokainen Elisan tukiasema olisi jo saanut uuden laitteiston.

Videon tapauksessa tietopolku alkaa kameran tuottamasta kuvasta, etenee verkkoyhteyden kautta analyysisovellukseen ja tuottaa sovelluksen havainnon tai vastauksen. Jos laskenta sijaitsee lähellä olevassa tukiasemakohteessa, kuva voidaan analysoida siellä sen sijaan, että käsittely tehtäisiin kaukaisessa datakeskuksessa. Lyhyempi tiedonsiirtomatka voi nopeuttaa vastausta ja pitää arkaluonteisen kuvamateriaalin käsittelyn lähempänä kuvauspaikkaa.

Analyysin sijainti vaikuttaa myös siihen, mitä tietoa sovelluksen tarvitsee lähettää eteenpäin. Ehdollisessa toteutuksessa paikallinen sovellus voisi välittää havainnon alkuperäisen videovirran sijasta, jos käyttötapaus sallii sen. Helsingin kokeesta ei kuitenkaan kerrottu, miten video tallennettiin tai siirrettiinkö aineistoa myöhemmin muualle; nämä ovat tulevan asiakaspalvelun toteutukseen kuuluvia ratkaisuja.

Paikallinen laskenta ei yksin määrää vasteaikaa. Kameran yhteys, verkon kuorma, tekoälymallin laskentatarve ja sovelluksen tapa muodostaa vastaus vaikuttavat lopputulokseen. Siksi tukiasemakohteessa tehtävän analyysin hyöty on mitattava käyttötapauksittain, vaikka lyhyemmän tietopolun mahdollisuus on jo ratkaisun keskeinen peruste.

Mahdollisiin palveluihin kuuluu Moontalk AIRI Personal -puheavustaja, jonka kaltaisessa keskustelussa vastausviive tuntuu käyttäjälle nopeasti. Lähempänä tehty laskenta voi lyhentää edestakaista matkaa sovellukseen, mutta Helsingin puhelukoe ei mitannut avustajan vasteaikaa. Toinen käyttökohde on verkkoa seuraava ja optimoiva tekoälyagentti: sen mahdollinen hyöty kohdistuisi verkon toimintaan, kun taas videopalvelussa olennaista olisi kuvan paikallinen käsittely.

Asiakaskäyttö ratkaisee kaupallistamisen

Nokian 21. lokakuuta 2026 julkaisema tiedote ajoittaa Elisan hajautetun käyttöönoton, asiakaskäyttötapausten arvioinnin ja kaupallisten AI-RAN-palvelujen tarkastelun vuoteen 2027. Aikataulu kuvaa seuraavaa arviointivaihetta, eikä Elisa ole ilmoittanut palvelujen myynnin aloituspäivää.

Verkkokohteisiin tuotavat palvelimet kasvattavat laskentakapasiteettia, mutta niiden asentaminen ei yksin tee puheavustajasta tai videoanalyysistä valmista asiakaspalvelua. Puheavustajalle olennaista on vuorovaikutuksen nopeus, videopalvelulle kuvan käsittelypaikka ja verkon tekoälyagentille sen tuottama hyöty verkon ohjauksessa. Helsingin koe osoitti, että erilaiset kuormat mahtuvat samalle alustalle; palvelukohtainen hyöty vaatii erillisen arvioinnin.

Nokian laajempi AI-RAN-kehitys koskee myös radioverkon signaalinkäsittelyä, kuten kanavaestimointia ja säteenmuodostusta. Niiden tavoitteet eroavat verkon reunalla tehtävästä videoanalyysistä, vaikka laskenta voisi sijaita samalla alustalla. Yksittäisen radioalgoritmin parannusta tai asiakasvideon viivehyötyä ei voi päätellä pelkästä onnistuneesta rinnakkaisesta ajosta.

Seuraavassa arvioinnissa selviää, missä Suomen verkkokohteissa paikallinen laskenta tuottaa asiakkaalle mitattavan edun ja miten sovellusten tarvitsema kapasiteetti sovitetaan mobiililiikenteeseen. Näiden tulosten perusteella Elisa voi päättää, millaisia palveluja Helsingin kokeessa käytetylle infrastruktuurille rakennetaan.

Lue myös:

• Alma rakensi yli 40 tekoälytyökalua – säästöksi arvioidaan kaksi tuntia
• Kaupallinen yhteistyö ei saa piiloutua – näin merkintä tehdään Suomessa
• Musiikki somevideossa: kaupallinen yhteistyö tarvitsee kaksi lupaa