Työelämän laatu elpyi – palvelualat jäivät teollisuuden jälkeen

SAK:n Hyvän työn mittarin tutkimusraportin mukaan hyvään tai melko hyvään työhön sijoittuvien osuus nousi SAK:laisilla aloilla Suomessa 20 prosentista 23 prosenttiin vuosina 2024–2026. Huonoon tai melko huonoon työhön sijoittuvien osuus laski 29 prosentista 27 prosenttiin. Kokonaistulos koheni hieman, mutta teollisuuden työntekijöiden kokemukset paranivat selvästi palvelualoja enemmän.

SAK julkaisi tutkimuksen 21. lokakuuta 2026. Järjestön tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kuvasi julkaisupäivän tiedotteessa naisvaltaisten alojen tilannetta sanoilla ”jatkoi huonontumistaan edelleen vuoden 2024 kriisitunnelmien jälkeenkin”. Tutkimuksen toimialaluvut tarkentavat eroa: yksityisillä palvelualoilla elpyminen jäi vähäiseksi, ja julkisilla palvelualoilla työn laatu heikkeni edelleen.

Teollisuus nousi, palvelualojen kehitys eriytyi

Hyvän ja huonon työn suhdetta kuvaavassa indeksissä teollisuus nousi vuoden 2024 arvosta 57 vuoden 2026 arvoon 97. Yksityisillä palvelualoilla vastaava nousu jäi 58:sta 63:een, kun taas julkisten palvelualojen indeksi laski 85:stä 75:een. Vuoden 2022 lähtötaso on indeksissä 100, joten teollisuus oli lähes aiemmalla tasollaan ja molemmat palvelualat jäivät siitä selvästi.

Indeksi vertaa hyväksi tai melko hyväksi luokitellun työn osuutta huonoksi tai melko huonoksi luokitellun työn osuuteen. Se kuvaa näiden ryhmien välistä suhdetta, ei sitä, että tietty osuus kaikista työntekijöistä tekisi hyvää työtä. Vuoden 2022 tasoon ulottuva indeksisarja on ketjutettu vuoden 2024 kautta, jolloin mittarin vanhaa ja uudistettua versiota käytettiin rinnakkain.

Teollisuuden luokittelussa hyvään tai melko hyvään työhön sijoittuvien osuus kasvoi 19 prosentista 26 prosenttiin. Huonoon tai melko huonoon työhön sijoittuvien osuus pieneni samalla 30 prosentista 27 prosenttiin. Näin teollisuuden indeksin nousu näkyy myös vastausten jakaumassa: myönteisiä arvioita tuli enemmän ja kielteisiä vähemmän.

Palvelualoilla heikkoudet osuivat eri kohtiin

Yksityisillä palvelualoilla, joihin kuuluvat esimerkiksi kaupan työpaikat, huonoksi tai melko huonoksi luokitellun työn osuus nousi 34 prosentista 35 prosenttiin. Ala oli tutkimuksessa ainoa, jolla yli kolmannes työntekijöistä sijoittui näihin kahteen heikoimpaan luokkaan. Erityisesti melko huonon työn osuus kasvoi, vaikka alan indeksi nousi hieman.

Julkisilla palvelualoilla hyvään tai melko hyvään työhön sijoittuvien osuus laski 23 prosentista 22 prosenttiin ja huonoon tai melko huonoon sijoittuvien osuus nousi 23 prosentista 25 prosenttiin. Keskimmäiseen luokkaan kuului silti yli puolet alan vastaajista. Julkisten palvelujen indeksin lasku kertoo siis jakauman lievästä siirtymästä, vaikka useimpien työn laatuluokka oli edelleen keskinkertainen.

Julkisissa palveluissa heikkenivät erityisesti työsuhteen varmuus ja sopivuus, toimeentulo sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön. Työsuhteen varmuuden ja sopivuuden pistemäärä laski 3,5 pistettä, toimeentulon 2,4 pistettä ja vaikutusmahdollisuuksien 2,0 pistettä. Teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla toimeentulon pistemäärä puolestaan nousi lähes kaksi pistettä, mikä erottaa julkisten palvelujen kehityksen muista aloista.

Yksityisillä palvelualoilla työn mielekkyys ja ilo kohenivat, mutta työtahti, työsuhteen varmuus ja työyhteisön tuki kehittyivät heikompaan suuntaan. Julkisilla palvelualoilla tasapuolinen kohtelu parani, vaikka työn perusedellytyksiä kuvaavat arviot laskivat. Toimialojen kokonaisluvut kokoavat yhteen eri suuntiin liikkuvia työolojen osa-alueita.

Terveysarvio koheni, työyhteisön tuki heikkeni

Työn koettu vaikutus terveyteen parani kaikilla kolmella tarkastellulla toimialalla vuosina 2024–2026. Pistemäärä nousi teollisuudessa 7,2, yksityisillä palvelualoilla 6,1 ja julkisilla palvelualoilla 4,3 pistettä. Myös turvallisuutta koskevat arviot paranivat kaikilla näillä aloilla. Parannukset eivät silti kääntäneet julkisten palvelujen kokonaiskehitystä nousuun.

Työyhteisön tuen ja yhteenkuuluvuuden arviot kulkivat vastakkaiseen suuntaan. Koko SAK:laisessa vastaajajoukossa pistemäärä laski vuoden 2022 arvosta 87 vuoden 2024 arvoon 85 ja edelleen vuoden 2026 arvoon 83. Tuki heikkeni viimeisimmässä vertailussa teollisuudessa sekä yksityisillä ja julkisilla palvelualoilla, vaikka se kuuluu yhä mittarin korkeimmin arvioituihin osa-alueisiin.

Työn laatuluokkien välillä näkyy ero myös sairastamista koskevissa vastauksissa. Huonoksi luokitellussa työssä olevista 60 prosenttia ilmoitti olleensa edeltäneen vuoden aikana useammin kuin kerran poissa töistä oman sairauden vuoksi; hyväksi luokitellussa työssä osuus oli 34 prosenttia. Useammin kuin kerran sairaana töissä käyneiden vastaavat osuudet olivat 41 ja 7 prosenttia. Kysely kuvaa työn laatuluokan ja sairastamista koskevien vastausten yhteyttä, mutta ei yksin osoita, mikä eron aiheutti.

Uudistus rajaa vertailua aiempiin vuosiin

Vuoden 2024 mittariuudistus vaikuttaa siihen, miten pitkää aikasarjaa voi tulkita. Toimeentuloa koskevaan kysymykseen lisättiin arvio selviytymisestä pakollisista menoista, työn sopivuutta alettiin mitata työpaikan vaihtohalukkuuden kautta ja vaikutusmahdollisuuksia kysyttiin aiempaa konkreettisemmin. Uudistetut kysymykset esitettiin jo vuoden 2024 vastaajille, joten vuosien 2024 ja 2026 tuloksia voidaan verrata samalla laskutavalla.

Vanha ja uusi versio antoivat vuonna 2024 erilaisen kuvan samasta tilanteesta. Uudella mittarilla hyvän tai melko hyvän työn osuus oli 20 prosenttia ja vanhalla 24 prosenttia; huonon tai melko huonon työn osuudet olivat vastaavasti 29 ja 22 prosenttia. Vaikutusmahdollisuuksien pistemäärä oli vanhalla kysymyksellä 71 ja uudella 50. Siksi ennen uudistusta mitattua tasoa ei voi rinnastaa suoraan uuden kysymyksen pistemäärään.

Verian keräsi vuoden 2026 aineiston puhelinhaastatteluilla helmi–maaliskuussa. Vastaajia oli 1 203, ja he olivat työssä käyviä SAK:laisten liittojen jäseniä. Aineisto edustaa tätä jäsenkuntaa toimialan, sukupuolen ja iän mukaan; se ei kuvaa kaikkia Suomen palkansaajia. Palvelualojen työntekijöille toimialakohtaiset luvut näyttävät, miksi koko vastaajajoukon pieni paraneminen ei sellaisenaan kerro heidän työolojensa suunnasta.

Lue myös:

• Carta vai Ledgy? Ilmaistason jälkeen hinta katoaa myyntipuheluun
• 45 % työnhakijoista käyttää tekoälyä – rekrytoijat jäävät jälkeen