EU avasi tekoälyn tekijänoikeusremontin – vastauksille on kuukausi

Euroopan komissio avasi kohdennetun tekijänoikeuskuulemisen 29.9.2026, ja siihen voi vastata 3.11.2026 asti. Runsaan kuukauden mittaisessa kuulemisessa pyydetään näkemyksiä tekijänoikeudella suojatun aineiston käytöstä tekoälyssä, verkkopiratismista, musiikkialan korvauksista ja tieteellisestä tutkimuksesta. Suomessa asia koskee esimerkiksi teosten oikeudenhaltijoita, generatiivisen tekoälyn tarjoajia ja tutkimusorganisaatioita.

Kyse on mahdollisten tulevien toimien valmistelusta: vastaukset eivät vielä muuta oikeuksia tai velvollisuuksia. EUSurvey-kyselylomake jakaa aiheet erillisiksi kokonaisuuksiksi, joten tekoälyyrityksen, sisällöntuottajan ja tutkijan ei tarvitse kuvata samaa ongelmaa samasta näkökulmasta. Lomakkeessa on myös vastaajan tietoja koskeva osa sekä mahdollisuus lisätä täydentäviä asiakirjoja.

Vastaajiksi on kutsuttu myös oikeuksia yhteishallinnoivia järjestöjä, välittäjiä, urheilu- ja muiden suorien tapahtumien järjestäjiä, viranomaisia, kuluttajajärjestöjä sekä kansalaisjärjestöjä. Kohdennettu kuuleminen kokoaa siis kokemuksia sekä suojatun sisällön tuottamisesta että sen käytöstä ja jakelusta. Vastaaminen alkaa vastaajan tietoja koskevasta osasta, minkä jälkeen lomakkeessa siirrytään aihekohtaisiin kysymyksiin ja lopuksi mahdollisiin lisäasiakirjoihin. Suomalainen toimija voi siten erottaa esimerkiksi tekoälymallin aineistonkäyttöä koskevan näkemyksensä suorien lähetysten piratismia koskevasta näkemyksestä ilman, että ne esitetään yhtenä ongelmana.

Koulutusaineisto, lisenssit ja oikeuksien valvonta

Tekoälyn kannalta keskeinen kysymys on, millä ehdoilla suojattuja teoksia voidaan käyttää järjestelmien kehittämisessä. Kuulemisen tekoälyosio ja erillinen lisensointia sekä oikeuksien valvontaa käsittelevä osio erottavat aineiston käytön siitä, miten käytöstä voidaan sopia ja miten oikeuksia voidaan käytännössä puolustaa. Jako on tärkeä esimerkiksi suomalaiselle kustantajalle tai kuvantekijälle: tieto teoksen päätymisestä aineistoon, mahdollisuus sopia käytöstä ja mahdollisuus puuttua luvattomaan käyttöön ovat eri kysymyksiä.

Oikeudenhaltijan kannalta toimiva lisensointi edellyttää, että teosten käyttö voidaan tunnistaa riittävän tarkasti ja että sopimuksen ehdot voidaan määritellä. Tekoälypalvelun tarjoaja taas tarvitsee selvyyttä siihen, mitä aineistoa se voi käyttää ja kenen kanssa käyttöoikeudesta sovitaan. Jos nämä ehdot jäävät epäselviksi, myös korvauksesta sopiminen ja oikeuksien valvonta vaikeutuvat. Kuuleminen antaa osapuolille tilaisuuden kuvata tällaisia käytännön ongelmia; se ei määrää uutta korvaustasoa tai lisenssimallia.

Koulutusaineistoa koskeva keskustelu ei rajoitu siihen, saako malli käyttää yksittäistä teosta. Oikeudenhaltijalle olennaista on myös, pystyykö hän havaitsemaan käytön ja osoittamaan, mihin oikeuksiin vaatimus perustuu. Palveluntarjoajalle ratkaisevaa on puolestaan, voiko se selvittää aineiston käyttöehdot ennen koulutusta ja ylläpitää niiden mukaista toimintaa. Näiden ongelmien kuvaaminen erikseen auttaa arvioimaan, tarvitaanko muutoksia sääntöihin, niiden toimeenpanoon vai sopimuskäytäntöihin.

Esittäjien tekoälyjäljitelmät ovat erillinen kysymys

Lomakkeessa on oma osionsa tekoälyllä tuotetuille esittäjien jäljitelmille. Se koskee tilannetta, jossa tulos tuo mieleen tunnistettavan esiintyjän tai tämän esityksen, vaikka tarkasteltava asia ei olisi sama kuin teoksen käyttäminen mallin koulutuksessa. Musiikin ja audiovisuaalisen alan toimijalle ero on käytännöllinen: äänitteen tai tallenteen käyttölupa ja esiintyjän tunnistettavaan jäljittelyyn liittyvä huoli voivat vaatia eri ratkaisuja.

Kuuleminen kokoaa nämä kysymykset samaan valmisteluun, mutta niiden vaikutukset kohdistuvat eri kohtiin luovaa työtä. Tekijä voi pohtia teoksensa käyttöä aineistona, esittäjä oman esityksensä jäljittelyä ja tuottaja tallenteeseen liittyviä oikeuksia. Siksi tekoälyä käsittelevä palaute voi olla merkityksellistä myös sellaiselle suomalaiselle alan toimijalle, joka ei itse kehitä mallia tai tarjoa tekoälypalvelua.

Tutkimuksen tekijänoikeudet eivät huku tekoälykysymyksiin

Tieteelliselle tutkimukselle on oma osionsa. Tutkimusorganisaation näkökulma voi koskea suojattujen aineistojen käyttöä tutkimuksessa sekä tutkimusjulkaisujen ja tulosten saatavuutta. Se eroaa kaupallisen tekoälypalvelun koulutusaineistoa koskevasta näkökulmasta, vaikka molemmissa käsitellään pääsyä aineistoon ja sen jatkokäyttöä. Erillinen käsittely antaa tutkimustoimijalle mahdollisuuden kuvata juuri tutkimuksen käytännön ehtoja ilman, että ne sulautuvat tekoälymarkkinan lisenssikysymyksiin.

Rajat ylittävässä tutkimuksessa merkitystä on myös sillä, miten eri maiden tekijänoikeussäännöt toimivat yhdessä. Jos samaan hankkeeseen osallistuu organisaatioita useasta jäsenmaasta, aineiston käyttöoikeus ja julkaistujen tulosten jatkokäyttö voivat muodostua eri vaiheissa ongelmaksi. Kuulemisesta saatu palaute voi auttaa komissiota erottamaan, johtuuko kitka lainsäädännön eroista, epäselvistä sopimuksista vai pääsystä aineistoon. Kuuleminen ei vielä ratkaise näitä tilanteita yksittäisen hankkeen puolesta.

Myös suorien lähetysten piratismi ja musiikkikorvaukset kuuluvat mukaan

Tekijänoikeuskuuleminen on tekoälyaihetta laajempi. Yksi osa käsittelee ajallisesti herkän sisällön, kuten suorien tapahtumalähetysten, verkkopiratismia. Siinä ongelma syntyy erityisesti silloin, kun luvaton lähetys leviää samaan aikaan kuin tapahtuma on käynnissä. Tällaista tapausta ei voi kuvata pelkästään tekoälyn koulutusaineiston sääntöjen kautta, vaikka kumpikin liittyy digitaalisen sisällön oikeuksiin.

Toinen osa koskee musiikin esittäjien ja tuottajien oikeutta yhteen kohtuulliseen korvaukseen sekä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten äänitteiden käyttöä unionissa. Tämä kohdistuu etenkin äänitteiden käyttöön ja siitä maksettavaan korvaukseen, ei tekoälyjäljitelmiin. Musiikkialan vastaajalle lomakkeen aihejako on siksi olennainen: korvausoikeutta ja tekoälyllä tehtyä jäljittelyä käsitellään eri kysymyksinä, vaikka molemmat voivat koskea samaa ammattiryhmää.

Mitä kuulemisen jälkeen voi tapahtua?

Komissio arvioi palautteen perusteella, tarvitaanko nykyisen tekijänoikeuskehyksen rinnalle lisätoimia. Valmistelu liittyy myös aiempaan kannanottopyyntöön ja selvityksiin, joten nyt pyydetään tarkempaa tietoa tunnistetuista ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista. Mahdollinen muutos voisi myöhemmin näkyä esimerkiksi tekoälyaineistojen lisensoinnissa, oikeuksien valvonnassa tai tutkimusaineistojen käytön ehdoissa. Sen sisältöä ei ole päätetty tässä kuulemisessa.

Luovien alojen laajempi valmistelu jatkuu kuulemisen jälkeen: Agence Europen uutisen mukaan komissio suunnittelee tekoälystrategiaa kulttuuri- ja luoville aloille vuoden 2027 ensimmäiselle neljännekselle. Tekijänoikeutta koskevien mahdollisten toimien sisältö riippuu kuitenkin myöhemmästä arvioinnista. Määräajan umpeuduttua komission on arvioitava, mitkä esiin nostetuista ongelmista vaativat uutta valmistelua ja millaisia ratkaisuja niihin voidaan ehdottaa.

Lue myös:

• Tekoälyagentin muistia voi väärentää – neljä koodityökalua taipui
• Tekoälyagentin yksi onnistuminen voi johtaa harhaan – mittaa myös toistettavuutta
• Robotin tekoäly siirtyi palvelimelle – toiminta-aika yli kaksinkertaistui