Tesin ennätystulos syntyi arvonnoususta – käteinen ei kasvanut samaa tahtia

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi julkaisi 24. syyskuuta 2026 puolivuosikatsauksensa, jossa tammi–kesäkuun IFRS-tulos oli yhtiön historian paras, 478 miljoonaa euroa; toimitusjohtaja Pia Santavirta kuvasi kasvurahoituksen tavoitetta sanoin: ”Tässä muutoksessa vahvistamme myös kotimaista omistajuutta Suomen parhaissa kasvuyrityksissä ja uusilla teollisuuden aloilla.” Vuotta aiemmin vastaavan jakson tulos oli 73 miljoonaa euroa. Nyt nousu syntyi pääosin muutaman sijoituskohteen arvonnoususta, jota ei ollut vielä realisoitu.

Vuoden 2025 alusta kesäkuun 2026 loppuun kertyneet sijoituspäätökset olivat yksityiskohtaisen puolivuosikatsauksen mukaan 672 miljoonaa euroa, ja likviditeettiä oli kauden lopussa 692 miljoonaa euroa. Päätösten arvioitu vaikutus suomalaisten kasvuyritysten rahoitukseen riippuu niiden toteutumisesta ja muiden sijoittajien osallistumisesta. Omistusten kirjanpidollinen arvonnousu ei sellaisenaan tuo vastaavaa summaa rahana Tesin käyttöön.

Arvonnousu näkyi tuloksessa ennen omistusten myyntiä

Pääomasijoitusten nettovoitot olivat 584 miljoonaa euroa. Suorien sijoitusten osuus oli noin 487 miljoonaa, rahastosijoitusten 81 miljoonaa ja erityissijoitusohjelmien noin 16 miljoonaa euroa. Suorien sijoitusten tulosta nostivat etenkin muutaman kohdeyhtiön uudet arvostukset rahoituskierrosten yhteydessä; myös rahastojen tulokseen vaikutti yksittäisten kohteiden arvonnousu.

Rahoituskierroksella syntynyt arvostus voi muuttaa Tesin omistusosuuden käypää arvoa tuloslaskelmassa, vaikka osuutta ei olisi myyty. Sijoituksen arvo ja siitä saatu raha ovat silloin eri asioita. Arvostus voi lisäksi muuttua myöhemmillä kierroksilla tai siinä vaiheessa, kun omistus lopulta myydään.

Katsauskaudella Tesi irtautui kolmesta kohdeyhtiöstä, mutta irtautumisten lukumäärä ei kerro niistä saadun rahan määrää. Julkaistu tuloserittely ei mahdollista ennätyksellisen nettotuloksen täsmällistä jakoa realisoituneisiin tuottoihin ja realisoitumattomiin arvonmuutoksiin. Pääosa tuloksesta voidaan siis tunnistaa arvonnousuun perustuvaksi, mutta käteisenä saatu osuus ei ilmene pelkästä tulosluvusta.

Pääomasijoitusten nettovoittojen jälkeen lopulliseen IFRS-tulokseen vaikuttavat myös muut tuotot, kulut ja verot. Arvonnousuun liittyy laskennallisia veroja, joten tuloslaskelman verokuluakaan ei voi suoraan rinnastaa kaudella maksettuun rahaan. Tämä erottaa ennätystuloksen niistä varoista, joilla Tesi voi rahoittaa uusia sijoituksia.

Likviditeetistä maksetaan myös aiemmat sitoumukset

Likviditeetti koostui pankkitilien varoista ja rahoitusarvopapereista. Se kuvaa sijoitustoiminnan rahoitusasemaa tuloslaskelman voittoa suoremmin, mutta sitä ei voi pitää kokonaan vapaana uusiin kohteisiin. Aiemmin sovitut rahoituserät ja rahastojen pääomakutsut tulevat maksettaviksi vasta päätösten jälkeen.

Maksamattomien sitoumusten suhde likviditeettiin oli kauden lopussa 0,92. Kun myös avoimet sijoituspäätökset otettiin huomioon, suhde nousi 1,25:een. Jälkimmäinen luku osoittaa, miksi päätösten nimellissummaa ei voi lisätä sellaisenaan käytettävissä olevaan sijoitusvaraan: samoista varoista katetaan myös jo tehtyjä lupauksia.

Valtio pääomitti Tesiä kesäkuussa 50 miljoonalla eurolla. Pääomitus vaikutti rahoitusasemaan erillään sijoitusten tuotoista, samalla kun omistusten arvonnousu kasvatti tasetta. Näiden erien erottaminen on olennaista, kun arvioidaan, kuinka paljon ennätystulos itsessään muutti yhtiön kykyä rahoittaa kasvuyrityksiä.

Sijoituspäätösten vaikutus ulottuu strategiakauteen

Kertyneet sijoituspäätökset koskevat vuoden 2025 alussa alkanutta strategiakautta, eivät yksin tuoretta puolivuotiskautta. Tammi–kesäkuussa uusia päätöksiä tehtiin yli 300 miljoonalla eurolla, kun toteutuneiden sijoitusten ja annettujen sitoumusten yhteismäärä oli 131 miljoonaa euroa. Ero kuvaa rahoituksen eri vaiheita; rahastositoumuskaan ei välttämättä muutu maksuksi heti, kun se annetaan.

Strategiakauden tavoitteena on kanavoida markkinaan 14 miljardia euroa kasvurahoitusta yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa Tesin 1,8 miljardin euron sijoitusmandaatilla. Kesäkuun loppuun mennessä tehtyjen päätösten arvioidaan toteutuessaan tuovan markkinaan yli 6,2 miljardia euroa Tesin ja muiden sijoittajien pääomaa. Arvio vastaa noin 44:tä prosenttia koko kauden tavoitteesta.

Arvioitu markkinavaikutus on eri mittari kuin Tesin oma sijoitussumma: se sisältää myös muiden rahoittajien osallistumisen. Se ei myöskään tarkoita, että koko pääoma olisi jo maksettu yrityksille. Kasvuyrityksen kannalta ratkaisevaa on, toteutuuko rahoituskierros sovitussa laajuudessa ja milloin varat tulevat sen käyttöön.

Rahoitus näkyy uusissa kohteissa ja jatkokierroksilla

Puolivuotiskaudella Tesi teki 23 suoraa sijoitusta, joista kuusi oli ensisijoituksia ja 17 jatkosijoituksia. Lisäksi se antoi sitoumuksia neljään pääomasijoitusrahastoon. Jatkosijoitusten osuus kertoo, että merkittävä osa toiminnasta kohdistui jo omistettujen yritysten seuraaviin kasvuvaiheisiin; rahastojen kautta pääoma voi puolestaan päätyä yrityksiin, joihin Tesi ei sijoita suoraan.

Tuore esimerkki yhteisestä rahoituskierroksesta on Kasvu Therapeutics: SalkunRakentajan markkinakatsaus kertoo Tesin osallistuneen helsinkiläisen lääkekehitysyhtiön 30 miljoonan euron kierrokseen muiden sijoittajien kanssa. Summa on koko kierroksen koko, ei Tesin oma sijoitus. Se havainnollistaa, miten julkisen sijoittajan päätös voi olla osa yrityksen saamaa laajempaa rahoitusta.

Yrityksille ennätystuloksen käytännön merkitys näkyy siten myöhemmissä toteutuvissa sijoituksissa, ei tuloslaskelman voiton automaattisena siirtymisenä rahoitukseen. Samalla Tesin on säilytettävä valmius rahoittaa aiempia sitoumuksiaan. Kasvurahoituksen etenemistä näyttää seuraavaksi se, kuinka suuri osa avoimista päätöksistä muuttuu maksetuksi pääomaksi ja toteutuneiksi yhteissijoituksiksi.