Valeuutistoimisto palkkasi oikeita kirjoittajia – ChatGPT jäi kulissiin

OpenAI:n 8. lokakuuta 2026 julkaisema raportti kertoo, että yhtiö sulki Venäjältä ja Iranista lähtöisin olleisiin vaikuttamisoperaatioihin liittyviä ChatGPT-tilejä. Venäläiseen kampanjaan kuului Latinalaisessa Amerikassa toiminut Social Research Center: tutkimusalustaksi esittäytynyt julkaisija palkkasi paikallisia työntekijöitä tekemään haastatteluja ja kirjoittamaan artikkeleita. Saatavilla olevan aineiston perusteella työntekijät eivät tienneet venäläisestä taustasta, kun taas operaattorit käyttivät ChatGPT:tä etenkin omiin tilanneraportteihinsa.

Samassa paljastuksessa käsiteltiin erillistä iranilaista kampanjaa, joka tarjosi geopoliittisia artikkeleita oikeille verkkomedioille tekaistuilla toimittajanimillä. CNA:n uutisen mukaan seitsemän keksittyä kirjoittajapersoonaa yhdistettiin lähes sataan julkaistuun tai muualla uudelleen julkaistuun artikkeliin. Venäläisessä tapauksessa aidot kirjoittajat antoivat peiteorganisaatiolle uskottavuutta; iranilaisessa tapauksessa jakelukanavaksi saatiin olemassa olevia medioita.

Peite syntyi organisaatiosta, työntekijöistä ja jakelusta

Social Research Centerin julkinen aihepiiri oli Intian diaspora Latinalaisessa Amerikassa sekä Intian ja alueen maiden suhteet. Tällainen rajaus antoi tutkimusalustalle tunnistettavan toimituksellisen profiilin. Samalla toiminnan ohjaus jäi lukijalle näkymättömäksi: venäläisten operaattorien sisäisissä raporteissa käsiteltiin henkilöstöä, palkkausta ja tutkimushankkeita.

1. Peitebrändi julkaisi alueeseen liittyviä tutkimusartikkeleita omalla sivustollaan.
2. Paikalliset työntekijät haastattelivat asiantuntijoita ja kirjoittivat tutkimuksia.
3. Keksitty Mia Clark -persoona piti yhteyttä työntekijöihin ja hoiti organisaation toimintaa sosiaalisessa mediassa.
4. Operaattorit yrittivät kasvattaa näkyvyyttä verkkosivuston lisäksi sosiaalisen median tileillä ja muissa julkaisuissa.

Ketjun vahvuus oli työn jakautumisessa. Tutkimuksen kirjoittaja saattoi olla todellinen ja hänen haastattelunsa aito, vaikka julkaisijan johto ja tavoite olivat peitettyjä. Lukijalle näkyvä teksti oli siis vain yksi osa järjestelyä: taustalla päätettiin, millaisia hankkeita tehtiin, miten niitä raportoitiin ja missä niitä levitettiin.

Aito tutkimustyö teki venäläisestä peitteestä kestävän

Työntekijöiden tekemä sisältö erotti Social Research Centerin pelkästä valeprofiilista. Sivustolta löytyi yli 60 artikkelia, joista valtaosa vaikutti alkuperäisiltä. Tutkimusaiheisiin kuuluivat BRICS-ryhmää koskevat mielipiteet sekä Brasilian talouden vertailu Jair Bolsonaron ja Luiz Inácio Lula da Silvan presidenttikausilla.

Haastattelut toivat teksteihin alueellisia asiantuntijoita ja yksityiskohtia, joita pelkkä tekaistu kirjoittajaesittely ei olisi tuottanut. Operaattorit laativat välillä hankkeista tilanneraportteja jo ennen niiden julkaisua, mikä viittaa tiiviiseen osallistumiseen sisältötuotannon ohjaukseen. Työntekijöiden tietämättömyys operaation taustasta on tärkeä osa tapausta: heidän aito työnsä saattoi vahvistaa organisaation uskottavuutta ilman, että he itse yrittivät johtaa yleisöä harhaan.

Peitteen kasvattaminen törmäsi silti käytännön ongelmiin. Sisäisten raporttien mukaan eri maista samoille sosiaalisen median tileille kirjautuneet operaattorit saivat aikaan tilirajoituksia. LinkedInissä heidän ratkaisunsa oli luoda lisää tekaistuja tilejä seuraamaan organisaation omaa profiilia. Tämä havainnollistaa, että näkyvä seuraajaverkosto oli osa uskottavuuden rakentamista siinä missä julkaistut tutkimuksetkin.

Iranilaiset valeprofiilit pääsivät oikeisiin julkaisuihin

Iranista lähtöisin ollut operaatio käytti toista reittiä: se antoi artikkeleille länsimaisilta kuulostavia toimittajanimiä ja tarjosi niitä pienille ja keskisuurille verkkojulkaisuille. Tekstit käsittelivät etenkin Yhdysvaltain ja Iranin konfliktia. ChatGPT:ltä pyydettiin palautetta luonnoksen sopivuudesta yksittäisen lehden julkaisuehtoihin ja apua toimitukselle lähetettävän artikkelitarjouksen laatimiseen.

Osa kirjoittajapersoonista sai tuekseen elämäkerran sekä tilejä eri yhteisöpalveluihin. Ervin B. Hoskins esitettiin amerikkalaisena freelancekirjoittajana, vaikka hänen tileihinsä liittyvät avoimet sijaintitiedot osoittivat Iraniin. Myös Michael Harrison -nimelle rakennettiin profiileja useaan palveluun. Nämä taustatiedot auttoivat artikkelitarjousta näyttämään tavalliselta toimitukselliselta yhteydenotolta.

Julkaisu oikeassa mediassa toi viestille jakelua, jota operaattorien omat tilit eivät välttämättä olisi saaneet. Osa lehdistä jakoi artikkeleita edelleen omilla sosiaalisen median tileillään. Julkaisukanavien käytännöt kuitenkin vaihtelivat: NPR:n jutussa Middle East Monitorin Nasim Ahmed kirjoitti toimituksen olevan “reviewing our submissions process”, kun taas Daily Kos täsmensi kyseisen tekstin olleen käyttäjien avoimella yhteisöpalstalla eikä toimituksen ennakkotarkastama uutinen.

Venäläisessä kampanjassa ChatGPT jäi sisäiseen työhön

Venäläiselle ryhmälle ChatGPT oli pääasiassa sisäisen raportoinnin väline. Operaattorit laativat sillä selontekoja esimiehilleen, kuvasivat kampanjoiden etenemistä ja kirjasivat Social Research Centerin toimintaa. Suurimmassa osassa havaituista tapauksista mallia käytettiin kertomaan toiminnasta, ei kirjoittamaan yleisölle suunnattua kampanjasisältöä.

Poikkeuksiakin löytyi. Operaattorit pyysivät mallilta apua eri maiden espanjan sanastoon ja viranomaistekstejä jäljittelevään tyyliin. Panamaa koskevassa tapauksessa mallilla työstettiin Ukrainaa syyttävän kirjeen käännöstä ja sitä tukevan äänitteen käsikirjoitusta; niitä vastaavaa materiaalia ilmestyi TikTokiin uutiskanavaksi naamioidulla tilillä.

Toisessa tapauksessa käyttäjä pyysi mallia oikolukemaan Ecuadoriin liittyvää tekaistua sopimusta, jota myöhemmin levitettiin verkossa väitteen tueksi. Väärennös päätyi faktantarkistuksen kohteeksi. Näissä esimerkeissä tekoäly auttoi viestin kielen ja muodon viimeistelyssä, mutta peiteorganisaation julkinen tutkimustuotanto nojasi suurelta osin ihmisten tekemään työhön.

Julkinen reaktio ei todista kaikkia operaattorien väitteitä

Venäläisen kampanjan sisäisissä raporteissa kuvattiin myös väärennöksiä, joiden väitettiin saaneen poliittista huomiota. Eräässä tapauksessa kouluille Perussa lähetettiin viranomaisviestiksi naamioitu kehotus järjestää Ukrainaa käsittelevä tapahtuma, jossa mainittiin kiistanalainen historiallinen hahmo Stepan Bandera. Tapahtumaa koskevaa uutisointia löytyi Perusta ja Puolasta, ja puolalainen europarlamentaarikko reagoi julkisesti aiheeseen.

Tämä on todennettua näkyvyyttä, mutta sisäiset raportit paisuttelivat myös tuloksia. Operaattorit yrittivät ottaa kunnian tapahtumista, joiden yhteyttä heihin ei voitu osoittaa, ja osa heidän kuvaamistaan väärennöksistä ei löytynyt julkisista kanavista. Iranilaisessa kampanjassa taas sosiaalisen median kommentit keräsivät yleensä vähän huomiota; toimijat laskivat vaikutuksekseen myös alkuperäisten julkaisujen katseluita, vaikka niitä ei voitu panna kommenttien ansioksi.

Tilien sulkeminen katkaisi tunnistettujen ryhmien pääsyn ChatGPT:hen. Jo julkaistut artikkelit ja niiden saamat reaktiot kuitenkin osoittavat, miksi peite toimii: yleisö kohtaa aidon tutkijan työn tai oikean julkaisukanavan nimen, mutta sisällön tilaaja ja levityksen tarkoitus jäävät sen ulkopuolelle.

Lue myös:

• NotebookLM vai ChatGPT PDF-tutkimukseen? Rajattu aineisto vähentää arvailua
• ChatGPT vai Perplexity tutkimukseen? Lähteiden määrä ei ratkaise
• Aurora osti Softdocsin, mutta kauppahinta jäi piiloon